lauantai 9. toukokuuta 2009

Pyöräretki Kuuminaistenniemeen(5) 7.5.

Aamulla oli sumua, eikä se hälvennyt Niemessä ennen kuin yhdeksältä. Laskeskelin mennessä leppälintuja. Vanhallakoivistolla lauloi neljä ja Musassa kolme lintua, muualla ei yhtään. Mutu-tuntumalla voisi sanoa, että leppälinnut ovat siirtyneet kaupunkiympäristöön. Kun olin nuori, niin kotipaikassani Makholmassa pesi usein leppälintu. Kerran pesä oli verannalla auki olevassa kintaassa. Pihapiirissä ei ole enää aikoihin ollut leppälintua, eikä ole myöskään harmaasieppoa tai kottaraista.

Preiviikinlahdelta saapui kanadanhanhipari Niemen vesiin. Mölinä ja varoittelu alkoi saman tien kun kävelin lähemmäs rantaa. Ajattelin niiden lähtevän karkuun jo kaukaa, mutta ne lähtivät uimaan kohti ja tulivat noin 20 metrin etäisyydelle. Kauan (noin 35v) sitten Makholman kalarannassa tepasteli samanlaisia kesyjä kanadanhanhia.

Hanhen ei tarvitse pelätä mitään, kun takapiruna on riidanhaluinen kyhmyjoutsen. Joutsen ajoi lajitoverinsa tiehensä, mutta ei ahdistellut kanadanhanhia.

Kanukkien soidinmenot eivät aukene vanhan mantereen lintuharrastajalle. Ehkä yhdistetty kaulanvenytysmölinärituaali vahvistaa parisidettä.

Voisin lyödä vetoa, että valkoposkihanhi on muutaman vuoden päästä Porin seudulla samalla roistolintulistalla kuin merimetso ja mustavaris.

Noin 110 hanhen parvi. Kaikki eivät mahtuneet kuvaan - mahtoiko olla halujakaan.

Merikihu matkalla pohjoiseen.

Tämän eleen merkitys on hepreaa meikäläiselle. Taivaskurkotuksen jälkeen koskelo pullahti veteen ja purjehti pois rouvansa kera.

Kivitaskun nimestä ymmärtää kivi-etuliitteen hyvin, mutta taskun merkitys on vaikeampi.

Haara- ja räystäspääskyjä kierteli kymmeniä Loukkeennokan päällä. Tällä kertaa ei löytynyt intoa epäonnistua lentokuvauksissa.

Hernekertun löytää yhtä hyvin kaupungista kuin meren rannalta.

Painavaa asiaa kohti stratosfääriä.

Ei oo väiski vielä tyrnimarjojen aika.

Eka kertaa kuulin samalta paikalta käenpiian ja pikkutikan äänen. Tikka pesii luultavasti Niemessä ja provosoitui käenpiian äänestä.

Käenpiiasta napsahti kuvapinna. Silti jäi vielä kivasti parantamisen varaakin.

Rantasipi samalla alueella käenpiian kanssa.

Vastavalo on vekkuli ilmiö. Sitä pitäisi olla kaiken järjen mukaan saman verran kuin myötävaloa, mutta sitä on kuvauksissa paljon useammin.

Meriharakka on aloittanut partiolennot Niemen yllä.

Lämpöväreily poistaa kuvasta tehokkaasti turhan terävyyden.

Kuirikuvaukset päättyvät näin tai

vaihtoehtoisesti näin.

Pikkukuovi kyseli väliaikatietoja ja

jatkoi matkaa pohjoiseen.

Vielä ei arvaa mitä kohta tapahtuu.





Tällaiset tapahtumat jättävät syvät jäljet tyllifanin herkkään sieluun. On järkyttävää huomata, että tylli ei ole pelkästään se nätti hiekansyöjä, vaan on myös täysi lihansyöjä. Jos tyllin nimeä halutaan joskus muuttaa, niin oma ehdotukseni on lierokurmitsa.

Hannu Rinne

Ei kommentteja: