lauantai 23. kesäkuuta 2012

Matka Varanginvuonolle osa 4/4

Asusteista:
Meillä oli matkalla käytössä Stealth Gearin varusteita. Kokonaisuus sisälsi takin, housut ja hanskat. Asu on varta vasten suunniteltu kuvaajille, mutta sopii kyllä muillekin retkeilijöille.
Luontokuvaaja seisoo paikoillaan, istuu, kävelee, on polvillaan tai makaa. Seisoimme paikoillamme ja istuimme Hornoyalla kovassakin tuulessa pitkiä aikoja eikä silti tullut vilu. Teimme pitkiä kävelyretkiä tunturiin, ilman että olisisimme hikoilleet kovasti. Siihen oli osin syynä se, että lämpötila oli koko matkan ajan 1 - 6,5 asteen välillä, mutta myös kainaloiden ja housunsivujen tuuletusaukot auttoivat pysymään viileänä. Itse tykkään eniten asusteen polvi- ja kyynärpehmusteista. Selkärangan jäykkyyden takia en pysty kuvaamaan makuulta, mutta samalle tasolle pääsee menemällä polvilleen ja käyttämällä kulmaetsintä. Irralliset polvisuojat eivät ole koskaan pysyneet paikoillaan, niiden hihna on hieronut ihon rikki ja ne ovat aina hukassa. Viimeisin hankkimani pari on ollut hukassa syksystä saakka.
Kulutukselle alttiit puvun osat kuten polvet, kyynärpäät, takamus ja hartiat on päällystetty teflonkankaalla. Vedenpitävyydestä voi sanoa sen verran, että jalat pysyivät kuivina vaikka olin pitkiä aikoja polvillani märässä maassa. Kovalla sateella emme olleet ulkona. Taskutilaa on runsaasti, jopa niin paljon, että tavarat menevät hukkaan ellei paina mieleensä minne mitäkin laittoi.
Muita hyödyllisiä yksityiskohtia ovat muun muassa:
- Olkapäillä oleva karhennus, joka estää kameran hihnaa luistamasta
- Takin sivuilla oleva vetoketju, jonka ylösvetämällä pääsee helposti käsiksi huosuntaskuihin
- Kolme irrotettavaa huppua
- Velcro nauhat, joilla housut kiristetään pysymään ylhäällä.

Takki ja housut eivät ole mikään kevyt helleasu, takki varsinkin painaa kohtalaisesti. Parhaiten ne sopivat mielestäni käytettäväksi vaihtelevissa säissä keväisin ja syksyisin. Pakkasesta tai helteistä ei ole käyttökokemusta.

Hanskat ovat niin ohuet, että kameran nappuloita pystyy käsittelemään kohtalaisesti ja sulkimeen on hyvä tuntuma. Itse en käyttänyt hanskoja kovin paljon, koska vanhan kalastajan sormet eivät jäädy, tai sitä ei ainakaan myönnetä:). Mika käytti hanskoja melkein koko ajan.

Jalkineina käytin polyuretaanisaappaita. Ne ovat tukevammat kuin kumiterät eikä esimerkiksi kuuden tunnin Ekkeroyn retki tehnyt jaloista muusia. Niiden kestävyydestä ei voi vielä sanoa mitään, koska ne ovat uudet.

Stealth Gearien alla oli fleece ja lämpökerrasto.

1.6.
Päivän ohjelmassa oli veneretki Syltefjordstauran suulapahdalle. Olimme yhdeksältä Norlinesin toimistolla. Päällikkö kertoi lakon edelleen jatkuvan. Sovittiin lähtöajaksi kello 11:00. Ajoimme Kibergin satamaan odottelemaan. Sieltä tuli retken viimeiseksi lajiksi isolokki.

Isolokki, Glaucous Gull
Päällikkö lähti itse kippariksi Syltefjordstauralle. Ilmeni ettei Norlines ole tehnyt vastaavia retkiä ennen, mutta
olivat kuitenkin kiinnostuneita kuljettamaan ihmisiä sinne. Yhdensuuntainen matka kesti noin tunnin ja vartin.
Matkan aikana sai hyvin esimakua siitä mitä merenkäynti on. Kovin lähelle pahtaa ei menty, koska vedensyvyydestä ei ollut tietoa.

Parhaan laskeutumisreitin yläpäässä on vielä lunta. Niin sitä oli muutama vuosi aikaisemminkin, kun yritin  laskeutua alas. Laskeutuminen jäi silloin haaveeksi ja olisi jäänyt nytkin, sillä lunta on paljon enemmän kuin mitä kuvasta voi päätellä. Kuvan oikeasta reunan kalliolta voisi päästä alas, mutta rinteiden jyrkkyyttä on vaikea arvioida.

Suulat ovat kantaneet paljon verkonpauloja pesilleen.

Suula, Northern Gannet
Palasimme takaisin Vardohon kahden aikaan, eli kolmen tunnin reissu kaikkiaan. Päällikkö toivoi ettemme mainitsisi maksamaamme hintaa netissä. Hinnan saa selville kysymällä Norlinesin toimistolta. Sen voi sanoa, että hinta on tuntiperustainen eikä se riipu henkilömäärästä. Veneen hyttiin olisi mahtunut kirkkaasti 10 henkilöä.
Paluumatkalla Vestre Jakobselviin pysähdyimme Skallelvin hanhiniityille.

Metsähanhi, Bean Geese


Poroja näkyi paljon, sekä Suomen että Norjan puolella.

2.6.
Mökin siistimisen jälkeen lähdimme vesisateessa Suomen suuntaan. Mika valitsi Tenon Norjanpuoleisen tien ja hyvä niin, sillä matkan varrelta löytyi ihmeen peloton ampuhaukka. Aterian rippeitä on vielä höyhenpuvussa.

Ampuhaukka, Merlin

Kaamasen yläpuolella kuvasimme suokukkoa ja Kaamasen alapuolella riekkoa.

Suokukko, Ruff

Riekko, Red Grouse
Ennen Kuusamoa muistikortille tallentui vielä hirvi ja uivelopari.

Hirvi, Elk

Uivelo, Smew

Kävimme illalla kuuntelemassa Konttaisen parkkipaikalla sinipyrstöjä, mutta tuuli oli aivan mahdoton emmekä kuulleet mitään.

3.6.
Kaksi sinipyrstöä oli aamulla äänessä Konttaisen päällä - toinen jatkuvasti ja toinen ajoittain.

Sinipyrstö, Red-flanked Bluetail
Palasimme Poriin Kuopio-Jyväskylä-Tampere reittiä.

Alla on lista Norjassa havaitsemistamme lintulajeista:

1. Laulujoutsen, Whooper Swan
2. Metsähanhi, Bean Goose
3. Merihanhi, Greylag
4. Ristisorsa, Common Shelduck
5. Sinisorsa, Mallard
6. Jouhisorsa, Northern Pintail
7. Haapana, Eurasian Wigeon
8. Tavi, Common Teal
9. Tukkasotka, Tufted Duck
10. Haahka, Common Eider
11. Kyhmyhaahka, King Eider
12. Allihaahka, Steller's Eider
13. Pilkkasiipi, Velvet Scoter
14. Alli, Long-tailed Duck
15. Telkkä, Common Goldeneye
16. Uivelo, Smew
17. Isokoskelo, Goosander
18. Tukkakoskelo, Red-breasted Merganser
19. Riekko, Red Grouse
20. Kaakkuri, Red-throated Diver
21. Kuikka, Black-throated Diver
22. Suula, Northern Gannet
23. Merimetso, Great Cormorant
24. Karimetso, European Shag
25. Merikotka, White-tailed Sea Eagle
26. Sinisuohaukka, Hen Harrier
27. Piekana, Rough-legged Buzzard
28. Tuulihaukka, Common Kestrel
29. Muuttohaukka, Peregrine Falcon
30. Ampuhaukka, Merlin
31. Tunturihaukka, Gyr Falcon
32. Meriharakka, Eurasian Oystercatcher
33. Tylli, Ringed Plover
34. Keräkurmitsa, Eurasian Dotterel
35. Kapustarinta, Eurasian Golden Plover
36. Isosirri, Red Knot
37. Merisirri, Purple Sandpiper
38. Karikukko, Turnstone
39. Suosirri, Dunlin
40. Lapinsirri, Temminck’s Stint
41. Pikkusirri, Little Stint
42. Liro, Wood Sandpiper
43. Rantasipi, Common Sandpiper
44. Punajalkaviklo, Common Redshank
45. Punakuiri, Bar-tailed Godwit
46. Pikkukuovi, Whimbrel
47. Taivaanvuohi, Common Snipe
48. Vesipääsky, Red-necked Phalarope
49. Merikihu, Arctia Skua
50. Tunturikihu, Long-tailed Skua
51. Naurulokki, Common Black-headed Gull
52. Kalalokki, Mew Gull
53. Harmaalokki, Herring Gull
54. Merilokki, Great Black-backed Gull
55. Pikkukajava, Kittiwake
56. Isolokki, Glaucous Gull
57. Kalatiira, Common Tern
58. Lapintiira, Arctic Tern
59. Lunni, Atlantic Puffin
60. Riskilä, Black Guillemot
61. Etelänkiisla, Common Guillemot
62. Pohjankiisla, Brunnich’s Guillemot
63. Ruokki, Razorbill
64. Kesykyyhky, Feral Pigeon
65. Käki, Common Cuckoo
66. Suopöllö, Short-eared Owl
67. Tunturikiuru, Horned Lark
68. Törmäpääsky, Collared Sand Martin
69. Haarapääsky, Barn Swallow
70. Luotokirvinen, Rock Pipit
71. Niittykirvinen, Meadow Pipit
72. Lapinkirvinen, Red-throated Pipit
73. Västäräkki, White Wagtail
74. Sinirinta, Bluethroat
75. Kivitasku, Northern Wheatear
76. Punakylkirastas, Redwing
77. Räkättirastas, Fieldfare
78. Sepelrastas, Ring Ouzel
79. Pajulintu, Willow Warbler
80. Kirjosieppo, Pied Flycatcher
81. Talitiainen, Great Tit
82. Sinitiainen, Blue Tit
83. Harakka, Common Magpie
84. Varis, Carrion Crow
85. Korppi, Raven
86. Varpunen, House Sparrow
87, Järripeippo, Brambling
88. Vuorihemppo, Twite
89. Urpiainen, Common Redpoll
90. Viherpeippo, European Greenfinch
91. Pajusirkku, Reed Bunting
92. Pulmunen, Snow Bunting
93. Lapinsirkku, Lapland Longspur

Hannu Rinne

maanantai 18. kesäkuuta 2012

Matka Varanginvuonolle osa 3/4

30.5.2012
Palasimme Hornoyalta maihin aamukymmeneltä, kävimme kaupassa jä lähdimme Hamningbergiin.
Persfjordenin kalliorotkoissa lauloi näkymättömissä pysytellyt sepelrastas, muuten menomatkalla ei havaittu mitään erikoista. Sandfjordenin pusikoissa oli muutamia sinirintoja ja pajulintuja, mutta kaivattu tundraurpiainen pysyi piilossa.

Hamningbergin tie on keväällä hiljainen, mutta kesällä yllättävänkin vilkas.
Hamningbergin kylässä näkyi lapinkirvinen, vesipääsky, merisirri ja merellä muutama suula. Kylän pohjoisrantaa mainostetaan hyväksi kahlaajapaikaksi. Nyt se oli aika tyhjä kovan pohjoistuulen ja merenkäynnin takia.

Syltefjordin vuonolla sataa räntää.
Kun istuimme rantakivillä tähtäilemässä karikukkoja ja merisirrejä, kuului kahlaajien varoitusääniä ja muuttohaukka tipahti taivaalta aivan eteemme. Ilmeisesti se ei huomannut meitä ennen kuin aivan vierestä. Ainakin se vilkuili hölmistyneenä taakseen hyvän aikaa.

Muuttohaukka, Peregrine Falcon
Hamningbergista palatessa pysähdyimme Persfjordeniin pienen sillan kohdalle, missä lapinsirri lensi soidinlentoa, peloton merisirri ruokaili ja lapinkirvinen istuskeli muuten vaan.

Lapinkirvinen, Red-throated Pipit

Merisirrillä on suukapula, Purple Sandpiper equipped with a gag.

Lapinsirri, Temminck's Stint
Norjan ensimmäiset kaakkurit näkyivät vasta nyt tienvarren lammikossa lähellä Svartnesia.

Kaakkuri, Red-throated Loony
Kaakkuri on koju-verkon alkuvuoden ja ehkä koko vuodenkin lintu.

Matkalla Vestre Jakobselviin tuli useita rajuja vesikuuroja. Venäjän puolella vuonoa sataa rajusti.

31.5.2012
Päivän suunnitelmissa oli käydä Syltefjordin kylässä ja Båtsfjordissa. Tenojoen tunturihaukkakallioilla ei näkynyt kuin kaksi tuulihaukkaa. Tuulihaukkojen oleskelu paikalla oli melko varma merkki siitä ettei tunturihaukkoja ole paikalla.
Teimme noin viiden kilometrin kävelylenkin Magistervatnetin eteläpuolen tunturiin. Yksi asia, jota ei voinut olla huomaamatta, oli sopulien papanat. Niitä oli joka paikassa, ei vain tunturialueella, vaan kaikkialla missä liikuimme. Voi vain arvailla miten valtavasti sopuleita on ollut. Nyt ei näkynyt muuta kuin muutamia kuivuneita sopulinraatoja.
Tunturikierroksella näkyi pari tunturikiurua, pulmusia, lapinsirkku, tylli, kapustarinta, niittykirvinen ja
pikkukuovipari.

Tunturikiuru, Horned Lark.
Tunturikiurujen tarkka paikka oli 70,31,16N 29,10,10E. Se sijaitsee noin kolme kilometriä Berlevågin ja Båtsfjordin risteyksestä Båtsfjordin suuntaan. Päätien vasemmalla puolella olevalta Magistervatnetin parkkipaikalta nousee soratie tunturiin. Ermot ruokailivat tuon soratien varrella. Joku oli nähnyt tunturikiuruja myös päätien oikealla puolella olevassa tunturissa.
Vähän lähempänä Båtsfjordia oli pari autoa tienpielessä ja yksi tuttukin. Sillanpään Matti oli vetämässä luontomatkalaisten ryhmää Ruijassa. Vaihdoimme kuulumisia ja puhelinnumeroita. Me jatkoimme Syltefjordin ja Matti Berlevågin suuntaan.

Alkumatkan mielenkiintoisin havainto oli kettu.
Muutaman kilometrin jälkeen tie laskeutuu jyrkkien rinteiden reunustaman solan läpi. Rinteillä on joskus näkynyt kiiruna, mutta nyt me ei nähty sellaista eikä tienvieren purosta löytynyt koskikaraa, kuten joskus aikaisemmin.
Alempaa laaksosta napsahti listalle riekko, järripeippo ja käki. Samoilta seuduilta Mika huomasi tienpielessä kärpän. Kärppä oli löytänyt pienen punaruskean linnunmunan ja näytti leikkivän sen kanssa risukossa. Vikkelän kärpän kuvaaminen onnistui vasta läheisen mökin puukasasta.

Kärppä, Stoat
Paikan koordinaatit ovat 70,30,14N 29,50,48E.

Rautaoksidiko se siellä pohjassa tuoksuu?

Etualalla lentää uivelokoiras ja taustalla etenee jokin iso eläin. Ensimmäisenä tulee mieleen myöhäisjurakaudelta peräisin oleva valkoinen, yksijalkainen isovuonoloikkija:). Paikan nimi on Kristoffervatnet, sen koordinaatit ovat 70,31,36N 29,58,22E.
Syltefjordin kylästä jäi parhaiten mieleen pääkadun varrella olevan talon katukyltti: Elvis Presley Blvd. Jos sen iskee navigaattoriin, niin aparaatti tuskin ehdottaa ensimmäisenä vaihtoehtona Syltefjordia.

Syltefjordista palatessa yritimme ottaa muutamia maisemaruutuja. Ne jäivät kovin huonoiksi ja yrityskin tyrehtyi, kun huomasimme kumpareen päällä tunturikihun.

Tunturikihu, Long-tailed Skua
Lähempänä Båtsfjordin tietä puhelin löysi taas kentän. Matilta oli tullut viesti Båtsfjordin tien varrella olevasta keräkurmitsaparista. Ohjeet olivat niin hyvät, että ajoimme suoraan paikalle. Linnut löytyivät melkein heti tienvarren aitauksesta.

Keräkurmitsa, Eurasian Dotterel

Keräkurmitsoilla on tällaiset maisemat.
Matti oli aikaisemmin päivällä nähnyt pari kyhmyhaahkaa Hoyholmenissa. Vene oli ajanut ne lentoon, mutta ne olivat muuttaneet vain paikkaa. Toinen kyhmyhaahka oli edelleen Hoyholmenissa. Se oli liian kaukana kuvattavaksi, mutta ei niin kaukana ettei olisi päätynyt pinnalistalle.

Hoyholmen
Geologi näkee tässä vaikka mitä, mutta itse näen vain raidallisen kallion, josta on valunut soraa alas. Kontturin Osmo taisi mainita tuollaisen soramuodostelman olevan vyörysoraa.
Skiippagurran ja Varangerbotnin välillä ollut riekko ei voinut välttää 'Mika-joka-näkee-kaiken' katsetta. Harmi, että lintu oli noin kamalassa paikassa valokuvausta ajatellen.

Riekko, Red Grouse
Ajoimme vielä Nessebyn kirkolle katsomaan, jos vaikka lohkeaisi suokukko. Ei lohjennut, mutta kirkko oli paikoillaan.

Nessebyn kirkko, Nesseby Church
Päivä oli aika monipuolinen lajien suhteen ja kelitkin pysyivät siedettävinä. Matille monet kiitokset tarkoista ohjeista.

Hannu Rinne

torstai 14. kesäkuuta 2012

Matka Varanginvuonolle osa 2/4

28.5.2012
Lähdimme aamukuudelta Vestre Jakobselvista Vardon ja Hornoyan suuntaan. Matkalla pysähdyimme hetkeksi kuvaamaan punakuiria.

Punakuiri, Bar-tailed Godwit
Ajoimme Vardon ICA:an täydentämään ruokavarojamme. Jostain syystä kauppa ei ollut auki, vaikka olisi pitänyt olla. Muutenkin kaupunki oli ihmeen hiljainen. Norlinesin toimistolla selvisi, että on arkipyhä, eikä mikään paikka ole auki. No meillä oli Nuorgamista hankittuja eväitä vielä jäljellä.Toimistolla selvisi myös, että Norjassa on lakko, eikä Norlinesilla ole kuin minimimiehitys töissä. Satamakapteeni ilmoitti Hornoyalle lähtöajaksi 11:00. Ajoimme Svartnesin hiekkarannalle pieneksi aikaa kuvaamaan lapinsirrejä.

Lapinsirri, Temminck's Stint

Lapinsirri, Temminck's Stint
Kysyin Norjan birdlifeltä voiko lapinsirrin renkaiden perusteella sanoa jotakin rengastuspaikasta tai ajasta. Eivät vastanneet mitään.
Vardon satama-altaassa pulikoi yksinäinen allihaahkakoiras.

Allihaahka, Steller's Eider
Kapteenilla oli hieman huonoja uutisia kerrottavana: Suuresta tavaramäärästä huolimatta hän ei voi viedä meitä saaren huoltolaiturille, koska hän on yksin töissä. Niinpä rantauduimme länsipuolen laiturille ja kannoimme tavaramme pidempää reittiä majakalle.

Rantautumislaiturilta lähtevä polku kulkee ensin saaren länsirantaa etelään, nousee kallioiden päälle, laskee itäpuolen rantaan ja nousee sitten majakalle.

Pohjankiisla, Brunnich's Guillemot
Rantautumispaikan tuntumasta löytyi oitis pari pohjankiislaa.

Majakalle nouseva polku.
 Meidän huoneen nimi oli Helnes. Kylpyhuoneessa oli toivomus ettei suihkussa käytettäisi lämmintä vettä. WC oli ihan asiallinen, tosin alussa sattui vähän hassu episodi. Kävimme peräkkäin wc:ssä ja heti sen jälkeen wc:hen meni ranskaa puhuva nainen. Ei me osata oikein ranskaa, mutta ei hän ainakaan huudahtanut 'merci', vaan taisi kauhistella ranskaksi että 'hyvä jumala ...':) 
Tavaroiden rahtaaminen majakalle otti sen verran voimille, että otimme kunnon päiväunet ja lähdimme kuvaamaan vasta iltaseitsemältä. Merikotkien ilmestyminen näköpiiriin sai kallioilla olleet linnut vauhkoiksi. Yhden kerran lintujen rynnätessä lentoon ei näkynyt kotkia, mutta taivaalla viiletti tunturihaukka, joka vähän myöhemmin syöksyi pystysuoraan alas saaren toiselle puolelle.

Tunturihaukka, Gyr Falcon
Tuuli kävi pohjoisesta, mikä aiheutti sen että ruokkilinnut lensivät rannan lähellä etelästä pohjoiseen. Se ei ole kaikkein parasta lentokuvausten kannalta. Itätuulella ne tulevat suoraan mereltä kallioille tarjoten mielenkiintoisempia kuvakulmia.

Ruokki, Razorbill
Ruokki on löytänyt vapaan laskeutumispaikan.

Etelänkiisla, Common Guillemot
Etelänkiisla ei pääse laskeutumaan kiukkuisen ruokin takia.

Tässä ei käy yhtään paremmin, koska lunni ehti ensin.

Lunni ilta-auringossa.
29.5.2012
Lähdimme länsipuolen kallioille puolikuuden aikaan aamulla. Yritimme saada paremmat kuvat jo eilen näkyneestä sieposta.

Kirjosieppo, Pied Flycatcher
Lintukirja oli jäänyt autoon, joten tämä lintu kulki pari päivää ruskeaselkäisenä sieppona. Ei lintukirjastakaan paljon apua herunut, mutta Petteri vahvisti linnun 2kv kirjosiepoksi.

Lapinkirvinen, Red-throated Pipit
"Ei niin kauhean punakurkkuinen' lapinkirvinen.

Kiisloja, Guillemots
Kuvassa on etelänkiislojen lisäksi kolme pohjankiislaa ja yksi ruokki.

Karimetso, European Shag
Pesänpehmikkeet kelpasivat hyvin, vaikka ne olivat luultavasti varastettu jonkun toisen pesästä.
Lähdimme lampsimaan takaisin majakalle puoli yhdeksältä ettemme jäisi päiväretkeläisten jalkoihin.

Vuorihemppo, Twite
Majakalle nousevan polun varrella oli molempina päivinä vuorihemppoja.
Majakalla kuvasimme jonkin aikaa merikotkia ennen kuin painuimme taas päiväunille.

Merikotka, White-tailed Eagle

Merikotka, White-tailed Eagle
Illaksi menimme taas länsipuolen kallioille.

Merilokin iltapala, Great Black-backed Gull

Pönölunni, Puffin

Mustakaapu, The Phantom Blot

Minkki?, Mink?
Kysyin Norjan birdlifeltä ovatko he tietoisia saarella vilistävästä nisäkäspedosta. Ei ollut iso yllätys, kun vastausta ei tullut. Ihan piruuttaan voisi kysyä samasta osoitteesta tilinumeroa rahalahjoitusta varten.Vastaus tulisi todennäköisesti viidessä sekunnissa.
Postauksen viimeinen kuva on iltanäkymä Vardon suuntaan. Seuraavana päivänä kävimme Hamningbergissä.

Vardo
Hannu Rinne