maanantai 26. huhtikuuta 2010

Vesiäisiä Niemessä 25.4

Vuoden ensimmäinen polkupyöräretki Kuuminaistenniemeen. Suunnitelmissa oli herärä neljältä ja ehtiä niemeen kuudeksi, mutta jotenkin heräsin vasta seitsemältä ja olin perillä puoli kymmeneltä. Kuvat suurenevat klikkaamalla.

Yksijalkainen tylli? Vaikea sanoa, koska kahlaajat osaavat kätkeä toisen jalkansa niin ettei siitä näy mitään.
Kuikkalintujen tunnistaminen on vaikeaa ellei näe värejä kunnolla. Kuikan ja kaakkurin lentoprofiili on kiusallisen samannäköinen.

Kaakkuri.

Kuikka.
Profiilin perusteella näyttää kuin kaakkurilla olisi loivempi otsa, pienemmät jalat ja kapeammat siivet.

Merihanhi on löytänyt hyvän termiikin.

Lintuoppaassa sanotaan, että kokosukeltajilla naaraat hoitavat poikaset yksin. Niin varmaan, enpä muista nähneeni koirashaahkaa hautomapuuhissa.

Tukkakoskelo.

Aku Ankasta tuttu Herkko Haapana.

Canon MK III:n tarkennusta on haukuttu rajusti ja syystä. Tarkennus ei toimi oikeastaan lainkaan lähestyville linnuille. Nytkin yhdentoista kuvan sarjassa tarkennus oli kohdallaan parissa kolmessa kuvassa. Sama ongelma näyttää jatkuvan MK IV:ssä - ainakin Galbraithin testien perusteella helmikuussa.

Peräkkäiset ruudut pilkkasiivestä. Edellisessä kuvassa focus jotenkuten kohdallaan, tässä ei lainkaan.
3,5 tunnin jälkeen lähdin Makholmaan.
Makholma:

Kulorastaat ovat tulleet Makholman harjulle. Paikalla oli ainakin kolme lintua.
Samalla lenkillä Viasveden kuoppien tarkastus.
Viasvesi:

Hiekkakuopassa oli isokoskeloiden lisäksi 4 telkkää, 3 tavia ja 1 laulujoutsen. Lisäksi oli 1 metsäviklo, 1 kangaskiuru ja 6 hemppoa.

Mistä löytyy kuvankäsittelyohjelma, jossa on valmiina toiminto 'Poista hempolta "rähinäremmi" ja kurkkua kutittava oksa'.

Tässä olisi tarvetta toiminnolle, jolla raahataan oksa pois hempon edestä.

Hannu Rinne

torstai 22. huhtikuuta 2010

Kyläsaaren hanhikimara 21.4.

Iltapäivällä tuli tieto, että lumihanhi oli vaihtanut kirjansa Poriin. Olin puoli viiden aikaan Kyläsaaren aukealla. Lumihanhi oli heti näkyvissä. Kun paikalla oli sen lisäksi meri-, metsä-, kanadan-, lyhytnokka- ja valkoposkihanhi, niin yhden paikan hanhilajiennätys oli selviö. Olen ennenkin nähnyt kuusi hanhilajia yhden päivän aikana, mutta en samalta paikalta.
Kuvat suurenevat klikkaamalla.

Näytti kuin lumihanhi olisi iskenyt silmänsä metsähanheen.





Pakko myöntää, olet näiden lakeuksien komein lumihanhi.

Kanadanhanhia.

Merihanhi oli neljäs hanhilaji.

Lyhytnokkahanhi oli koko ajan pahasti katveessa.

Kuudes hanhilaji oli valkoposkihanhi.

Hannu Rinne

maanantai 19. huhtikuuta 2010

Eurajoella ja Meri-Porissa 17.4 - 18.4

Lauantai:
Olin Eurajoella Seitsemänmerkintien parkkipaikalla aamulla seitsemältä. Pikku pakkanen ei hillinnyt lintujen laulua. Äänessä oli muun muassa teeriä, punakylki- ja laulurastaita, rautiaisia, peukaloinen, tiltaltti, metsävikloja ja taivaanvuohia.

Hakkuuaukean reunassa oli pari teertä puussa.

Teerikukon kukerrus ei näyttänyt tehoavan lainkaan. Naaras katseli toiseen sunntaan ja alkoi kohta nyppiä silmuja nokkaansa.

Yritystä oli, mutta minkäs teet kun toinen ei ymmärrä hyvän päälle.

Seitsemänmerkintien varrella oli äänessä useita rautiaisia. Koko päivän rautiaissaldoksi tuli 14. Niistä 12 oli laulavaa ja sitten pari, jotka olivat siirtyneet laulua seuraavaan vaiheeseen.

Seitsemänmerkintien pohjoispäässä vuoden ensimmäinen tiltaltti.

Aurinko paistaa Rajakallion isäntään, mutta ei taustalla olevaan kuusikkoon.

Odottelin Rajakalliolta pohjantikkaa, mutta ei löytynyt. Palokärkiä oli kolme samoin kuin käpytikkoja.

Autolle palatessa aukealle oli ilmestynyt pari kulorastasta.
Ilmassa oli vähän sateen uhkaa, mutta ajattelin tsekata vielä Pahasuon reunat pohjantikan varalta.

Pouruntiellä oli vielä lunta.

Kadehdin niitä, joilla on viisautta ottaa eväät mukaan.

Hienoa nähdä, että kalaa ei haaskata.

Rupesi vähän pisartelemaan, joten ei kun Pahasuon yhdystietä takaisin autolle.

Pahasuon maamerkki. Puussa on vanha tikankolo.
Autolle päästyäni satoi jo reippaasti. Oletin kellon olevan 12 korvissa, mutta se olikin jo puoli kaksi. Selkä oli aika rehuna yli kuuden tunnin kävelystä.
Sunnuntai:
Aamulla tuuli reippaasti luoteesta. Lähdin Meri-Porin suuntaan ja ajattelin käydä paikoissa, joissa ei tarvitse kävellä lainkaan. Kivinin aukealla ei ollut mitään, mutta Södermannin tien varrella oli joutsenia.

Joutsenet vahvistivat parisidettään. Vieressä katseleva joutsen voisi olla kokonsa puolesta pikkujoutsen, mutta ei kumminkaan ole.
Halssissa oli nokikanoja, taveja, punasotkia ja ruskosuohaukka. Levon kentällä ei ollut mitään.
Kallon eteläpäästä löytyi niin suojainen paikka, että siinä vierähti pari tuntia. Rannassa oli satoja haahkoja, mutta ei kyhmyhaahkaa.

Muutto oli olematonta. Muutama kuovi puski vastatuuleen.
Kalliolla juteltiin Meren Tapsan kanssa niitä näitä - muun muassa mistä löytyisi metso. Lähdin iltapäivällä Makholmaan.

Pihalle pöllähti koppelo Makholmassa. Kun menin ulos, se siirtyi vanhan saunarakennuksen taakse. Lintuoppaassa sanotaan, että naarasmetsolla pitäisi olla ruosteenpunainen kuvioton rinta. Rinta on ruosteenpunainen, mutta ei kuvioton. Löytyyköhän sukupuusta teeri.

Taustalla olevan rakennuksen alle ei kannata työntää nokkaansa, sillä se on huussi.

Koppelo ryhtyi siistimään itseään huussin takana olevassa kuusikossa.





Viime vuonna Makholmassa nähtiin metsokukko. Se oli ollut äkäinen ja ajanut jonkun sisätiloihin. Miten se reagoisi saadessaan tietää , että sen morsmaikkua on kuvattu ilman lupaa. Seisoisi luultavasti huussin ovella varmistamassa etten pääse pakenemaan ilman rangaistusta.

Hannu Rinne

P.S. Kirjoitin tavallista enemmän sontaa lumihanhiblogissa. Lumihanhi tulkitaan Suomessa aina luonnonvaraiseksi, eikä tarhakarkulaiseksi. Harvinaisuushavainnot tarkistaa PLY:n alueharvinaisuustoimikunta, eikä rariteettikomitea.

tiistai 13. huhtikuuta 2010

Lumihanhi Leistilänjärvellä 12.4.2010

Viiden maissa iltapäivällä tuli tieto Leistilänjärvellä olevasta lumihanhesta. Olin vielä töissä, enkä ensin aikonut lähteä paikalle lainkaan. Intoa laimensi hieman se, että lintu luokitellaan melko varmasti tarhakarkulaiseksi. Pyöräillessäni kotiin mieli muuttui - voisihan sitä mennä katsomaan kun on noin lähellä.

Tähän porukan jatkoksi kannattaa varmaan pysäköidä.

Lintu näkyi heti auton ikkunasta ilman apuvälineitä. Tämä kuva on 100mm linssillä. Lumihanhi on kuvan keskellä oleva valkoinen piste. Etäisyyttä oli noin parisataa metriä.

Lumihanhi on suunnilleen metsähanhen kokoinen.

Lintuoppaan mukaan lumihanhi pesii Pohjois-Amerikassa ja Koillis-Siperiassa, mutta joskus lintujen tiedetään harhautuneen Länsi-Eurooppaan.
Mitenkähän rariteettikomitea ratkaisee linnun alkuperän? Menemällä pellolle tarjoamaan pullaa. Jos hanhi syö pullaa kädestä niin se on tarhasta, jos se lähtee livohkaan niin Siperiasta.

Yhteenottoja ei syntynyt. Metsuri yritti uhitella, mutta lumihanhi ei provosoitunut. Kahdeksan jälkeen hanhet hiippailivat keskemmälle peltoa ja alkoivat nukkumaan. Kun lähdettiin pois, niin metsästä kuului palokärjen kuikuilua.

Hannu Rinne

maanantai 12. huhtikuuta 2010

Pelloilla ja rannoilla 10.4 ja 11.4

10.4
Pinomäki:
Aamulla satoi, kuinkas muutenkaan. PLY:n hanhiretkeläiset olivat ensin Pinomäellä katselemassa tundrahanhia ja lähtivät sitten bongaamaan Vainiolassa olevia lyhytnokkahanhia sekä vielä myöhemmin Leistilänjärven pikkujoutsenta.

Pinomäellä hanhia saapui, ja

lähti tiehensä.
Vainiola:

Metsurilaivue Vainiolassa.
Vainiolassa ei ollut ihmeitä, joten lähdettiin Leistilän kautta Leistilänjärvelle. Routa oli puraissut tietä pahasti Leistilässä. Osan matkaa tiessä oli renkaan mentävä halkeama. Sen pystyi väistämään helposti, mutta vähän ennen Leistilänjärveä tiessä on kuoppa, jossa auto tekee hiljaisellakin nopeudella turhan äkäisen ja äänekkään liikkeen. Kannattaa varoa, jos siellä päin liikkuu.
Leistilänjärvellä oli runsaasti laulujoutsenia, mutta ei juurikaan hanhia. Vähän aikaa haettiin pikkujoutsenta, mutta yhtään hyvää kandidaattia ei löytynyt.
Lähdin vaihtamaan renkaita Makholmaan.

Päivä meni kuvaamisen osalta niin sanotusti vihkoon. Tässä on päivän paras otokseni.
11.4
Heti aamusta taas hanhipelloille. Vainiolassa 15 metsuria ja 10 laulujoutsenta, Pinomäellä ei kumpiakaan.
Honkaluoto:

Hanhet olivat tällä kertaa Honkaluodossa. Joukossa oli metsähanhia, lyhytnokkahanhia ja ainakin yksi tundrahanhi.

Honkaluodon pellolla lienee myyriä, koska nytkin pellon puissa istuskeli kaksi piekanaa ja pellon päällä saalisteli sinisuohaukka.
Seuraava kuvasarja näyttää ettei mestarimyyränpurijakaan aina onnistu. Tilanne kuivuu kokoon aika äkkiä.

08:20:28

08:20:29

08:20:29

08:20:29
Vainiola:

Kanukilla aamupahoinvointia?
Ilma kirkastui ja lähdettiin Lietteille eka kertaa tänä vuonna. Preiviikinlahti oli vielä jäässä, niitty ja liete olivat pääosin jäättömiä.

Aikuinen merikotka.

Tyllejä.

Ei aikaakaan, kun merihanhilla on jo pesä.

Punakuirista tuli jääelis, sillä en muista nähneeni sitä aikaisemmin jäällä. Kuireja oli yhteensä viisi ja meriharakoita kaksi.

Jääkenttien kutsu on vastustamaton.

Selvittiin kuin ihmeen kaupalla ristisorsien hyökkäyksestä.

Onneksi ne kääntyivät viime tingassa vasemmalle.
Muuten niityllä oli kiuruja, niittykirvisiä, västäräkkejä, viisi punajalkavikloa ja taivaanvuohi. Ruoikon reunasta kuului vähän aikaa samanlaista ääntä kuin luhtakanalla.

Hannu Rinne