Kevättä

Vähillä tyypeillä blogipäivitykset tapahtuvat edelleen....

Kameraa ei ollut mukana tänään, kun hoitelin asioita kaupungin päässä. Ristuksen lämmin päivä, ei voi muuta sanoa. Tikkulan kohdilla sitruunaperhonen lepatteli vastaan niillä main, jossa on kontiaisen kekoja nurmi päntiönään. Funtsinkin, että liekö maamyyräkansalla joukoissaan erikoistuneita manikyyriyksilöitä. Nimittäin se nurmi on asfaltoitujen teiden ympäröimä ja jos kontiainen hurjastelee käytävää tehdessään ja päättää käydä pinnassa juuri tien alla, niin siinä saa kyllä kynnen pätkät kyytiä...

Piipahdin Pinomäellä hätäisesti. Nousin autosta ja sain lisää kevään merkkejä; ketun raato pölisi kärpäsiä ja edesmenneen lumen alta paljastui yksi asentajahanska ja käytetty nikotiinipurukumin laatta. Kottaraiset olivat pesäpaikoillaan voimalinjojen tellingeillä ja kurkut olivat herroilla imitaattoreilla pörhöllään. Kiurut ottivat yhteen sänkipellon pinnassa. Ne lepattivat lähes paikallaan, mutta ympyräiskää pyörien. Vähän samaan tyyliin kuin perhosetkin. Kiuruille voisi minun puolestani tuikata nokan tilalle imukärsän.

Eilen laskin Meritien silloilta yhteensä 1155 isokoskeloa. Mitäköhän juuttaan kalaa ne kiskovat siellä näin aikaisin? Ei kai norssit vielä nouse kohti suistoa? Tai mikä niistä selvän nykyään ottaa...Nimim. Sorvien ja särkien kutujuhlia tammikuussa katsellut (Olkiluoto).

Piisami - västäräkistä vähäsen