Pääsiäisretkeilyjä

23.4.
Kivinin lehdosta pikkutikka vuosipinnalistalle. Tukkiluodosta kuului pidempää rummutusta kuin mitä on käpytikalla - mikä lienee ollut.

Lehdossa hääri puukiipijä. Muita lajeja olivat mm. käpytikka, peipot, tiaiset, vihervarpuset, tiklit, sepelkyyhkyt, rastaat ja lehtokurppa, eli aivan vakiolintuja.
Lintujen lentokuvauksissa ei ole viime aikoina tullut onnistumisia, joten ehkä nisäkkäät olisivat helpompia lentokuvauskohteita.

Metsähiiret tai jotkin muut siimahännät harjoittelivat Makholmassa benjihyppyjä. Kuvauksessa oli suuria ajoitusongelmia, vaikka pääsi yrittämään monta kertaa.

24.4.
Vuoden ensimmäinen retki Eurajoen Rajakallion takaisiin maisemiin. Saukonniementien alkupätkällä oli taas mukavasti rautiaisia äänessä - puolen kilometrin pätkällä viisi laulavaa lintua. Ensimmäiseltä aukealta nousi neljä teertä lentoon.

Saukonniementien ja Hepokankaantien vilkkaasti liikennöidystä risteyksestä napsahti peukaloinen vuodenpinnaksi. Hepokankaantien varrella kuului lisää laulavia rautiaisia. Jostain kuului harvaa rummutusta - kaiketi palokärki - vaikka harmaapäätikkakin on toisinaan tavattu samalla alueella.
Seitsemänmerkintien eteläpään parkkipaikalla oli pyhänä hyvin tilaa. Siitä on noin kilometrin matka Rajakalliolle. Autollakin pääsisi, mutta tykkään mieluummin kävellä tuon osuuden.

Päivän rautiaissaldoksi tuli 18, joista 17 laulavaa lintua.

Rajakallion takaa kuului merkillisen lyhyttä huhuilua. Uuttukyyhkyn ääntelyä kuulee niin harvoin, että laji varmistui vasta näkemällä. Vetisen ryteikön reunalla oli peukaloinen äänessä. Sen myötä päivän peukaloissaldoksi tuli kolme.

Päivän palokärkimäärä oli kaksi tai kolme.
Perhosia oli kivasti liikkeellä: Suruvaippa, nokkosperhonen, sitruunaperhonen, neitoperhonen ja herukkaperhonen.

Jos on lintujen ja nisäkkäiden lentokuvaus vaikeaa, niin perhosten lentokuvaus vasta hankalaa onkin. Paras suunnitelma on räiskiä käsitarkennuksella ja toivoa, että tarkennus on joskus kohdallaan. Automaattitarkennus kiinnittyy poikkeuksetta taustaan eikä haluttuun kohteeseen.

Talvehtineita herukkaperhosia nähdään huhtikuun lopusta kesäkuun puoliväliin. Uusia yksilöitä tavataan heinä-elokuun vaihteesta syyskuun alkuun.

Rajakallion takana kukki sinivuokkoja, ei paljon, mutta muutamia siellä täällä.

25.4.
Retki Inhottujärvelle oli myös vuoden ensimmäinen. Linnut olivat liian kaukana kuvaamista ajatellen. Puitteet olivat kuitenkin kohdallaan: tyven, auringonpaiste, ei moottorien eikä muutakaan ihmisperäistä melua, kaukoputki säädettynä retkituolin korkeudelle ja eväät repussa.
Järven lintuja: laulujoutsen 150, kuikka 4, uivelo 2, kaulushaikara 2Ä, merikotka 1, kanadanhanhi 4, kurkia (Ä), kalatiiroja, taveja, haapanoita, silkkiuikkuja, sinisorsia, telkkiä, isokoskeloita, nokikanoja, lokkeja ja muutama harmaahanhi.

Kuikasta vuosipinna.

Hannu Rinne

Kuuden rastaslajin päivä 22.4.

Aamulla bongaamaan sepelrastasta Toejoen kentältä.

Sepelrastas pysytteli keskellä kenttää, joten oli aivan sama seisoiko kioskin kulmalla tai toisessa päässä porttien takana.

Voimaa käytettiin juuri sopivasti, sillä en huomannut matojen katkeavan kertaakaan.

Sepelrastas on siis päivän ensimmäinen rastaslaji.

Ja laulurastas toinen.

Kulorastaasta kolmas laji.

Ja kulorastaan kaverina olleesta räkättirastaasta neljäs laji.

Viides laji on punakylkirastas.
Toejoen kentältä ei irronnut mustarastasta, vaan sitä varten piti mennä Makholman syviin metsiin.

Ikikuusikossa konsertoineesta mustarastaasta kuudes rastaslaji.
Vuosipinnat tulivat Mäntykallon kalatiirasta, Leveäkarin räyskästä ja Ooviikin valkoviklosta.







Odotin liroa Leveäkarilta, mutta sitä ei vielä löytynyt. Kuvassa on metsäviklo. Leveäkarilla oli edelleen paikallisen oloinen isolepinkäinen. Lepinkäinen vaihtoi taajaan paikkaa, mutta kahta ei näkynyt samanaikaisesti.

Hannu Rinne

Rästipinnojen hoitelua

14.4.

Tarkoitus oli hoitaa lyhytnokkahanhi vuodenpinnaksi ennen kuin ne lähtevät jatkamaan matkaa. Hanhet olivat Vainiolassa niin pahassa vastavalossa, että määrittäminen ei onnistunut. Lattomerentien varrella hanhet olivat hyvässä myötävalossa. Siitä löytyi heti kaksi lyhytnokkaa.

Jos ei mikään muu, niin jalkojen väri paljastaa kaksi edessä olevaa lyhytnokkahanhea.

16.4

Aamun Mäntyluodon reissun merkittävin havainto oli Hilskasista kuitattu uivelohylsy. No tuli Hilskasista sentään ristisorsa vuodenpinnaksi.
Kävelin päivällä kevään ensimmäisen lenkin Makholman harjulla.

Kas, biisoni on herännyt talviuniltaan.

Nyt on se aika, kun näkee ja kuulee rautiaisia.

Pyykoiras. Naaras on juuri lyllertänyt mättään taakse piiloon.
Iltapäivällä Viasveden kuopille tutkimaan joko irtoaisi kangaskiuru. Kaksi viikkoa aikaisemmin oli ollut vielä kovin talvista eikä kiuruja ollut näkynyt.

Kuopan pohjoisreunasta nousi kangaskiurupari ilmaan, lensivät pari kierrosta ja laskeutuivat takaisin männikköön.

Viime kesänä hiekkakuopan törmällä pesi muutama törmäpääsky.
Vielä Kivinille kuvaamaan iltavalot. Pellolla oli kahlaajista 10 kuovia, 2 tylliä, 1 kapustarinta, 4 metsävikloa ja töyhtöhyyppiä.

Kuovi on Birdlifen vuoden lintu.



Mitä mahtaa löytyä?

Kuovit napsivat ravinnokseen matoja.





Metsäviklo on arka lintu. Esimerkiksi tällä paikalla huomattavsti arempi kuin kuovi.

Täysmusta rintavyö tarkoittaa töyhtöhyyppäkoirasta - ainakin lintuoppaan mielestä.

Ridi oli myös matojahdissa.

Niin kuin kalalokkikin.
Kuvaukset päättyivät kun linnut pelästyivät Kivinin suunnasta ilmestynyttä suurta maasturia.

17.4.

Vuoden eka retki Leveäkarille. Niityltä saattoi napsahtaa äänielis, kun isolepinkäinen lauloi koivun latvassa. En usko ennen kuulleeni sen laulua.

Niittykirvisen aamuvoimistelua.

Peltotiellä ruokaili neljä lapinsirkkua. Tämä on naaras.

Ja tämä koiras.

Kiva kohtaaminen. En ole ennen onnistunut kuvaamaan lapinsirkkua näin läheltä kuin Nuorgamin Pulmankijärvellä ja Norjan Varangilla.

Merikotka lensi aika kaukaa, mutta teki silti melkoisia väistöliikkeitä huomatessaan meidän osoittelevan sitä kameroilla.

Tänään Hilskasista löytyi kaivatut uivelot.
Iltapäivän Lietteiden retki oli myös vuoden ensimmäinen. Linnut siirtyivät edelläni Yyterin suuntaan ollen koko ajan vastavalossa. Paikalla oli ainakin taveja, ristisorsia, haapanoita, jouhisorsia, lapasorsia, sinisorsia, punakuireja, tyllejä, punajalkavikloja ja suosirrejä sekä mahdollisesti yksinäinen isosirri.

tp isosirri?
Viikonlopun saldo oli 26 vuosipinnaa. Osa oli niin tavallisia, että ne olisi pitänyt hoitaa jo aikoja sitten.

Hannu Rinne

Kadonneen hanhiarmeijan metsästys

Viikolla oli raportoitu suurista hanhimääristä. Lähdimme ennen auringonnousua tarkistamaan pitävätkö määrät paikkansa.

9.4.


Vainiola 06:36.

Jäänmurtajia.
Vainiolassa piti olla 2500 metsähanhea, mutta emme havainneet kuin 250. Olisiko meillä mennyt pilkku väärään paikkaan vai tuliko epähuomiossa laskettua vain joka kymmenes hanhi. Ehkä hanhet ovat pakkaantuneet Toukarille - siis sinne.

Staijiladon päädyn kiinteistö oli jo varattu.
Pohjoistuuli oli ikävän kylmää, joten ei viitsitty seisoskella Toukarillakaan kovin kauan. Seuraavaksi Kyläsaareen. Södermanintiellä oli metsä- ja merihanhien lisäksi muutama kanadanhanhi, sekä kurkien kanssa harmaahaikaroita.

Kulorastaskuvien taso ei ole noussut viime vuodesta lainkaan.
Kivinintieltä irtosi vuoden ensimmäinen västäräkki. Kivinin rannasta tuli pikkutikkahylsy, vaikka hetkeä aikaisemmin siellä oli pärrytellyt kaksikin lintua.
Preiviikin pelloilla oli vakiohanhien ja joutsenten lisäksi tundrahanhi. Kuvaamiseen ei mitään mahdollisuutta - hyvä kun sai kaukoputkella lajin naulattua.

Sänkipellolla yksinäinen uuttukyyhky.

10.4.

Ajoin aamulla Eurajoen Verkkokarintielle. Joutsenia ja hanhia näkyi jonkin verran, ei mitään suuria massoja.

Huomio kiinnittyi heti joukon pienimpään joutseneen. Olin jättänyt pidemmän optiikan takaluukkkuun, joten ei auttanut kuin peruuttaa satakunta metriä, hakea linssi auton perästä ja ajaa takaisin joutsenten kohdalle.

Nuori pikkujoutsen. Takana voimistelee merihanhi.

Autosta oli helppo seurata lintujen käyttäytymistä. Joutsenet olivat niin lähellä, että autosta nouseminen olisi ajanut ne ilman muuta tiehensä.

Hyvä että tuli nähtyä jalan kätkeminen. Muuten olisin raportoinut taas jalkapuolesta joutsenesta.

Pikkujoutsenet pesivät tundralla Koillis-Venäjällä. Ei ole silti lainkaan sanottua, että nuori pikkujoutsen olisi sinne menossa. Voihan se viettää kesää vaikka pesimättömien laulujoutsenten porukoissa.

Merihanhia oli viitisenkymmentä, saman verran metsähanhia ja muutama kanadanhanhi.

Luvian Muuvimäen kohdalla ruokaili yhteensä yhteensä 18 kurkea. Pari kurkea tapaili soidintanssin askelia. Metsuria ei näytä kiinnostavan niiden touhut.
Laulujoutsenia oli pieniä ryhmiä monilla pelloilla. Jopa Viasvedellä löhöili muutama laulujoutsen, mutta Makholmassa ei ainuttakaan - verinen vääryys sekin.
Iltapäivän aluksi tarkistamaan vieläkö tundrahanhi on Preiviikin pelloilla.

Hanhikuvista löytää melkein aina töyhtöhyypän.

Etummaisen hanhen maavara on käytetty loppuun.

Toinen tundrahanhi teki koko ajan lähtöä Siperiaan, mutta ei saanut toista mukaansa.

Viisi lajia kuvassa.

Isosta kuvasta saattaa löytyä sepelkyyhkyparven mukana lentäneet uuttukyyhky ja naakka.
Vielä Kivinille vaanimaan sinisuohaukkoja.

Sinisuohaukka pyöri useaan otteeseen pellon päällä, mutta ei tullut ihan niin lähelle kuin oli toivottu. Ensi kerralla sitten.

Toukarilla muuttanut ruskosuohaukka päätti retkeilytäytteisen viikonlopun.

Hannu Rinne