Varanki maaliskuu 2011(2)

9.3.

Meille muodostui tavaksi retkeillä vuoropäivinä joko Berlevåg/Båtsfjord tai Vadso/Vardo suunnalla. Tänään oli jälkimmäisten vuoro. Tuuli oli heti aamulla navakkaa ja päiväksi oli luvattu lähes myrskyä. Teimme aamuvisiitin Vadson satamaan. Haahkoja ja allihaahkoja oli taas ponttoonilaiturin päässä.

Haahkat olivat satama-alueella aika pelottomia.

Tästä saattaa näkyä, että allihaahkan päässä oleva musta pläntti ei ole kokonaan silmää.

Hurtigruten peruuttamassa Vadson satamaan.
Kohta olimme taas matkalla Vardon suuntaan, vaikka ei sieltä mitään ihmeitä ollut odotettavissa.

Vardon eteläosaa.
Menimme lounas mielessä Meieriet nimiseen ravintolaan. Lounasta ei ollut, mutta pumpputermoksesta sai kahvia. Eräs välttävää suomea puhunut asiakas kertoi, että lounaspaikkoja ei ole muuta kuin hotellissa. Eipä tarvinnut kuluttaa enää aikaansa tyhjän perässä juoksemiseen. Tästä eteenpäin haimme lounastarpeet suosiolla ICA:sta tai RIMI:stä.

Vardon satama oli odotetun tyhjä linnuista, joten poistuimme taas kerran tunnelin kautta saarelta.
Seuraava kohde oli 10 km Vardosta oleva Kibergin kylä. Etelätuuli osui kiusallisen hyvin Kibergin satamaan, ja kun lintujakaan ei ollut, niin otimme kurssin Ekkeroylle.

On onni ettei ole aurausvalleja. Muuten tie olisi hetkessä tukossa.
Kapusimme taas puoliväliin Ekkeroyn etelärinnettä. Tuuli oli niin voimakasta, että pipo lähti päästä. Paikka oli silti siedettävä kun istui retkituolissa selkä päin tuulta. Kohta taivaalle ilmestyi lintu, jota oli toivottu jo hetken aikaa.

Varokaa kajavat, rustit tulloo.

Tunturihaukat eivät olleet kajavajahdissa, vaan kiersivät vähän aikaa ympyrää ylhäällä ja hävisivät Vadson suuntaan.

Tämä on eri lintu kuin edellisessä kuvassa.

Ei voi kiistää etteikö oltaisi oltu Mikan kanssa mielissämme: Sponde rustipari ja vielä jonkinlaiset kuvatkin.

Nuorempi merikotka kuin ne jotka näimme pari päivää aikaisemmin Ekkeroylla.

Kesäpukuinen pikkukajava esittelee ääntä lukuunottamatta kaikki tuntomerkkinsä.

10.3.

Päiväksi oli luvattu lumisadetta. Lähdimme aamulla Båtsfjordiin autuaan tietämättöminä lumisateen aiheuttamista hankaluuksista. Kun noustaan Tenovuonon rannalta ylös tuntureille, niin jonkin ajan päästä tulee vastaan puomi ja kyltti, jossa lukee kolonnatider ja useita kellonaikoja. Olen kesällä ihmetellyt mitä varten puomi on olemassa ja voiko se olla joskus alhaalla. Nyt puomi oli vaaka-asennossa ja sen edessä oli pari rekkaa odottamassa. Puolen tunnin odottamisen jälkeen puomi nostettiin, kun vastakkaisesta suunnasta tuli ensin aura ja sitten muutama auto. Sen jälkeen puomi laskettiin jälleen alas ja odotus jatkui. Kun kello oli kyltin osoittamassa ajassa, niin puomi nostettiin ylös ja aura lähti johtamaan autokolonnaa. Ajoimme auran perässä noin 30 km Berlevågin tienhaaraan, josta edelleen toisen auran perässä Båtsfjordiin.
Huonolla kelillä samalle tieosuudelle ei päästetä kohtaavaa liikennettä. Syytä ei tarvitse ihmetellä, sillä paikoitellen näkyvyys oli vain muutamia metrejä. Matka Båtsfjordiin kesti pari tuntia normaalia kauemmin.

Båtsfjordissa on runsaasti suojaisia poukamia, joissa linnut viihtyvät. Tämä ei ole radio-ohjattava kyhmyhaahka, vaan lintuparka on jotenkin saanut pätkän vaijeria selkäänsä.

Toisella kyhmyhaahkalla on selässä pala siimaa tai verkonliinaa.

Olimme passissa viinakaupan nurkalla. Samalla paikalla oli lumenkaatopaikka.

Allihaahkat pitivät silmällä viinakaupassa kävijöitä.
Siirryimme päivemmällä kalasatamaan. Satama on ympäröity aidalla, mutta portti on auki eikä kulkua ole kielletty. Yhtä troolaria purettiin ja toinen odotti vuoroaan. Lokkeja ja haahkoja oli runsaasti.

Laiturilla oli norssin näköisiä kaloja ja siltä isolokin saaliskin näyttää.

Miten mahtaa nyt onnistua?

Hylsy tuli.

Alimmaisessa ryhmässä on ainakin viisi pattihaahkakoirasta ja ylemmässä kolme. Naaraiden erottaminen on vaikeampaa.

Allihaahkat eivät juuri lennelleet, joten lentokuvaukseen oli vähän tilaisuuksia.

Pari hyljettä pyöri troolareiden purkupaikalla.

Kyhmyhaahkoja oli paljon vähemmän kuin mitä odotin. Båtsfjordin alueella noin 20 lintua kaikkiaan.

Isolokit kävivät huilaamssa jään päällä sataman reunalla.
Mielenkiintoisin lokki on toinen oikealta. Selkälokkina siitä saisi retkipinnan.

Antennihaahka partioi illansuussa yksin viinakaupan rannassa.

Illalla ei ollut enää sulkuja Båtsfjordin tiellä, vaikka lunta tuiskusi edelleen reippaasti.

Suksilla liikkuva sutari pääsisi helpolla nuohoamaan savupiippuja.
Olimme useana iltana kytänneet revontulia, mutta tähän saakka oli ollut joko pilvistä tai revontulia ei ollut näkynyt. Yht'äkkiä niitä oli taivaan täydeltä. Kiireesti Nessebyn kirkolle, koska siellä on avarat maisemat ja muutenkin hyvät puitteet.

Herran huone kylpee monissa valoissa Nessebyssä.

Näkymä Varangerbotnin suuntaan.

11.3.

Viimeinen päivä Varangilla. Teimme Vadso-Vardo-Kiberg-Ekkeroy kierroksen.

Vardon tien varrella yksi retken harvoista poroista.

Konsultoin Petteriä tästä Vardossa kuvatusta lokista. Siitä napsahti retken ainoa grönlanninlokki.

Sama lintu eri kulmasta.
Mika kysyi satamapäällikön toimistosta mahdollisuutta käydä Hornoyalla. Päällikkö olisi lähtenyt mielellään kyytiin, mutta ei voinut koska oli yksin töissä. Kun hänen kaverinsakaan ei kerinnyt, niin me ei päästy sinne lainkaan. Maihinnousuun ei olisi ollut kylläkään mahdollisuutta, mutta Hornoyan rantaa pitkin olisi voitu seilata edestakaisin. Olimme kuulemma ensimmäiset, jotka olivat tiedustelleet Hornoyan kyytiä tänä vuonna.

Tähän kuvaan oli siis tyytyminen. Hornoyan rantakallioilla näkyy runsaasti ruokkilintuja.
Ajoimme Vardosta Kibergin aallonmurtajalle. Siitä näkee hyvin Kibergin kylään ja satama-alueelle.

Kolme lokkilajia Kibergin rantahietikolla.

Retken suurimmassa allihaahkaparvessa oli yli sata lintua.

Tyvenellä ilmalla pakkanen kiristyi -5 asteeseen, kun lämpötila oli muina päivinä ollut nollan tuntumassa.

Kuvan oikeassa reunassa on neljä merisirriä.

Merisirri on kiitollinen kuvattava. Ei niin, etteikö se kipittäisi karkuun jos änkeää liian lähelle, mutta jos odottaa paikoillaan rannalla niin se tulee aivan viereen.
Retken viimeinen kohde oli Ekkeroy.

Korppi lensi kohtuullisen läheltä ja sellaisessa valossa että siinä näkyy sävyjä.

Tämän helpompaa 'mikä ei kuulu joukkoon' tehtävää tuskin löytyy.

12.3.

Aamulla kello 05:30 pitkälle kotimatkalle. Suunnitelmissa oli yöpyä Oulun korkeudella, vaikka mitään varausta ei ollut. Ajoimme Utsjoelle Tenojoen pohjoispuolta. Joen varrella näkyi kettuja ja hirviä. Yhdeltä pyähdyspaikalta saimme vielä urpiaisen/tundraurpiaisen Norjan retkipinnaksi. Pysähdyimme Kaamasen neljäntuulentuvalla katsomassa olisivatko taviokuurnat vielä paikalla.

Koiras.

Naaras.
Ruokinnalla oli taviokuurnien lisäksi hömötiainen, jolla oli suuri punainen paise yläperässä. Se oli aika häijyn näköinen.
Oulusta ei heti löytynyt vapaata majoitustilaa, joten ajoimme Kalajoelle hotelli Rantakallaan.

13.3.

Kävimme aamulla kirjaamassa Kauhavalta tunturipöllöhylsyn ja olimme Porissa kello 14:00. Kilometrejä kertyi 4200.

Samoja maisemia ja lintuja voi ihastella Nikonin läpi katseltuna osoitteessa http://mikalinho.blogspot.com/

Alla on lueteltu Norjassa havaitsemamme lintulajit:
Vähälukuisista linnuista ja petolinnuista on latinankielisen nimen perässä havaittujen lintujen määrä. Linnut ovat havaitsemisjärjestyksessä.

1. Harakka, Common Magpie, Pica pica
2. Varis, Carrion Crow, Corvus corone
3. Varpunen, House Sparrow, Passer domesticus
4. Sinisorsa, Mallard, Anas platyrhynchos
5. Merilokki, Great Black-backed Gull, Larus marinus
6. Isokoskelo, Goosander, Mergus merganser
7. Harmaalokki, Herring Gull, Larus argentatus
8. Merisirri, Purple Sandpiper, Calidris maritima
9. Talitiainen, Great Tit, Parus major
10. Allihaahka, Steller's Eider, Polysticta stelleri
11. Haahka, Common Eider, Somateria mollissima
12. Merimetso, Great Cormorant, Phalacrocorax carbo
13. Isolokki, Glaucous Gull, Larus hyperboreus
14. Kyhmyhaahka, King Eider, Somateria spectabilis
15. Pikkukajava, Black-legged Kittiwake, Rissa tridactyla
16. Riskilä, Black Guillemot, Cepphus grylle
17. Kesykyyhky, Feral Pigeon, Columba livia
18. Alli, Long-tailed Duck, Clangula hyemalis
19. Merikotka, White-tailed Sea Eagle, Haliaeetus albicilla (8)
20. Hiiripöllö, Northern Hawk-Owl, Surnia ulula (2)
21. Tukkakoskelo, Red-breasted Merganser, Mergus serrator (1)
22. Tunturihaukka, Gyrfalcon, Falco rusticolus (2)
23. Viherpeippo, European Greenfinch, Carduelis chloris
24. Riekko, Willow Grouse, Lagopus lagopus (4 + 2)
25. Grönlanninlokki, Iceland Gull, Larus glaucoides (1)
26. Lunni, Atlantic Puffin, Fratercula arctica
27. Kiisla/Ruokki, Brunnich’s Guillemot/Guillemot/Razorbill, Uria lomvia/Uria aalge/Alca torda
28. Karimetso, European Shag, Phalacrocorax aristotelis (3)
29. Urpiainen/Tundraurpiainen, Redpoll/Hoary Redpoll, Carduelis flammea/Carduelis hornemanni (ä)

Hannu Rinne