Sepelrastas pysytteli keskellä kenttää, joten oli aivan sama seisoiko kioskin kulmalla tai toisessa päässä porttien takana.
Voimaa käytettiin juuri sopivasti, sillä en huomannut matojen katkeavan kertaakaan.
Sepelrastas on siis päivän ensimmäinen rastaslaji.
Ja laulurastas toinen.
Kulorastaasta kolmas laji.
Ja kulorastaan kaverina olleesta räkättirastaasta neljäs laji.
Viides laji on punakylkirastas.
Toejoen kentältä ei irronnut mustarastasta, vaan sitä varten piti mennä Makholman syviin metsiin.
Ikikuusikossa konsertoineesta mustarastaasta kuudes rastaslaji.
Vuosipinnat tulivat Mäntykallon kalatiirasta, Leveäkarin räyskästä ja Ooviikin valkoviklosta.
Odotin liroa Leveäkarilta, mutta sitä ei vielä löytynyt. Kuvassa on metsäviklo. Leveäkarilla oli edelleen paikallisen oloinen isolepinkäinen. Lepinkäinen vaihtoi taajaan paikkaa, mutta kahta ei näkynyt samanaikaisesti.
Hannu Rinne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti