Punakottarainen hakee palloaan golfradan ruovikosta.
Taas on pallo pahassa paikassa. Tuosta on vaikeaa tehdä birdie tai eagle.
Tässä vaiheessa ei ollut vielä tietoa toisesta rariteetista. Kun pääsin Makholmaan, niin tuli tieto rusorintakertusta. En viitsinyt lähteä heti takaisin Mäntyluotoon, vaan kiersin pienen lenkin Makholmassa.
Mustikkatilanne näyttää hyvältä, mutta niin on näyttänyt monena vuonna ja silti sato on jäänyt pieneksi. Hallat ovat vielä mahdollisia ja jos on kovin kylmää, niin ei ole pölyttäjiä.
Pieni kyy, noin 30cm pitkä.
Jostain putkahti mieleen pidemmän makron hankinta. Käärme lienee 2kv, joten onko sen myrkkyhampaat edes puhjenneet.
Toisen päivityksen jälkeen lähdin bongaamaan rusorintakerttua. Mäntyluodossa tuuli reippaasti luoteesta. Kova tuuli ei ole koskaan hyväksi linnunlaulun kuuntelussa. Neljän tunnin odottelu ei tarjonnut linnusta pihausta eikä vilausta. Onneksi oli tarjolla mukavaa juttuseuraa.
Ekopinnakisa jatkui kiihkeänä. Kovakuntoisimmat pinnaajat olivat lähteneet Kokemäeltä ja kiertäneet Merikarvian kautta Mäntyluotoon. Sitkeimpien riemuksi lintu oli jonkin aikaa äänessä iltaseitsemältä. Itse olin häipynyt kuuden aikaan ja päättänyt tulla aamulla uudelleen.
Sunnuntaiaamuna lintu kuului heti ja näkyi jonkin ajan kuluttua.
Muutama muukin harrastaja oli aamulla kuittaamassa eilistä hylsyä.
Halssissa viitasirkkalintu kuului heti, kun astuttiin ulos autosta. Hanneksen ilmoittamaa intiaanilesken laaksoa ei löydy kartasta, mutta lintu sirittää Halssin voimalinjan kohdalla vasemmalla.
Vielä Toukarille ennen sadetta.
Seuraavassa on kolme eri kerttusta. Mahdollisesti viitakerttusia, mutta voi olla toisinkin.
Alkoi sataa ja punavarpusesta liukeni värit saman tien.
Hannu Rinne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti