Lampinkoskella voi yrittää kuvata lentäviä immenkorentoja. Ne kieppuvat virran päällä muutaman metrin päässä, joten ainakin teoriassa on mahdollisuus saada kelvollisia otoksia. Kameran automatiikalla ei vain tee mitään. Valotus pitää naulata johonkin sopivaan arvoon, koska automatiikka valottaa pelkästään taustan mukaan. Ruskeasta vedestä valotusajaksi tulee 1/800 ja auringonvalossa olevasta lumpeenlehdestä 1/8000.
Automaattitarkennus tarkentaa poikkeuksetta taustaan, eikä reagoi lentävään korentoon. Kontrastieroa korennon ja taustan välillä ei kaiketi ole tarpeeksi. Samaa tarkennusongelmaa esiintyy, kun tumma lintu lentää niin, että taustana on metsä, kaislikko, vesi tai mitä muuta tahansa kuin taivas. Käsitarkennuksella ei pysy mukana ja niin sitten kävi, että kovasta yrityksestä huolimatta ei tullut mitään kelvollista.
Ainoa kuva, jossa tarkennus on vähän sinne päin.
Viitakerttunen haki pellonreunan pajukosta hyönteisiä ja kuskasi niitä taukoamatta kosken toiselle puolelle. Hyönteisten toukat eivät tunnu kelpaavan, ehkä pikkudumareiden pakki menee toukista sekaisin.
Nuoria taveja. Näyttivät ensin orvoilta, mutta eivät sitten olleetkaan. Laji taittui vasta aikuisen linnun vihreästä siipipeilistä. Nuorten tavien keltainen alanokantyvi on myös lajituntomerkki.
Illansuussa Preiviikissä kaislikosta ilmestyi kolme kaurista.
Hei äitee, sun jöötisi on noin juoksevaa, koska syöt liikaa raakaa kaislaa.
Samalta paikalta kennolle tarttui vielä
viiksitimali ja
harmaahaikara.
Hannu Rinne
sunnuntai 19. heinäkuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti