Pystytin piiloni kaislikon reunaan paikkaan, jota linnut eivät voi vastustaa. Kahteen tuntiin ei kukaan tullut lähellekään. Haikarat kyllä palasivat melkein heti takaisin, mutta aivan liian kauas toiveisiin nähden. Olen varma, että haikarat tietävät kaislan tarkkuudella miltä kaislikon kuuluu näyttää ja jos se näyttää joltain muulta niin ne eivät tule siihen.
Ihan vierestä kuului ajoittain rytikerttusen laulua. Ne ovat äänessä koko kesän elokuulle asti. Joku oli perustanut kaislikon sisäosiin sikalan. Nassut kiljuivat ajoittain tosi lujaa. Vaihtoehtoinen lajinmääritys on luhtakana.
Kuvassa on kolme arkajalkalajia.
Lähimpänä ollut haikara.
Pieni parvi valkoposkihanhia laidunsi paikalla jonkin aikaa.
Tundrakurmitsan musta väri ei ole vesiliukoista.
Kuovisirrejä näkyi muutama.
Parin tunnin odottelun jälkeen viklot tulivat lähemmäksi.
Yhteistyötä?
Viklot sietävät hyvin toisiaan.
Mustaviklo reagoi monella tapaa muiden mustaviklojen varoitusääniin. Lievin reagointi oli tällainen jäykistyminen, astetta voimakkaampi oli parin metrin hyppy ja toisinaan se lähti taivaalle kuin raketti. Käyttäytymiseen vaikuttaa ilman muuta äänen etäisyys, mutta voi äänen ominaisuuksillakin - kuten taajuus tai kesto - olla jotain merkitystä.
Nokan kärjessä on toukka tai mato.
Etsi kuvasta kaikki viklot.
Niskassa on merkkejä tappelusta. Olisiko juuri tämä lintu kahakoinut Kalevin ja Petterin kanssa.
Lähistölle kerääntyi ajan myötä useita taivaanvuohia.
Mustaviklon kanssa kaveerannut valkoviklo.
Poistuin paikalta viiden ja puolen tunnin istumisen jälkeen. Kahlaaminen jäsenet kankeina oli varmaan koomisen näköistä, mutta eipä ollut kukaan näkemässä.
Hannu Rinne
1 kommentti:
Hei!
Mainioon retkitekstiin pieni tarkennus: Yyterin niityn reunassa kasvaa järviruokoa, sinikaislaa taas ulompana lietteillä. Ainakin kasvoi muutamia vuosia sitten, kun rymysin Hathurunojan suussa luhtakanoja ja viiksitimaleja laskien. Saattaa tuntua saivartelulta, mutta on ehkä hyvä käyttää oikeita nimiä myös kasveista.
Terv. Keijo T. Seppälä
Lähetä kommentti