Aamulla kohti pohjoisen Húsavikia. Eipä jäänyt kovaa ikävää tästä maisemasta. Matkaa Húsavikiin on noin 500 kilometriä ja reitti kulkee melkein koko matkan tietä 1 pitkin, tai olisi kulkenut ellei Garminin navigaattori olisi ohjannut jossain vaiheessa sorateille. Ennen Blönduósia tuli siis ohje kääntyä soratielle ja se näyttikin kartan mukaan järkevältä, koska matka lyhenisi kymmeniä kilometrejä. Tuntia myöhemmin tuli vastaan ajokieltomerkki ja vähän sen jälkeen suljettu portti - ei auttanut kuin kääntyä takaisin.
Hevosia on paljon samoin kuin lampaita.
Maisemaa matkan varrelta.
Noin 60km Blönduósin jälkeen löytyi yksi matkan tavoitelajeista. Amerikanjääkuikan tapaa helpoimmin vähän suuremmilta järviltä. Paikan koordinaatit ovat 65°31'11''N, 19°37'25''W.
Lapasotkia samalla järvellä. Ne ovat aika yleisiä Islannissa.
Tiellä 85 noin 15km teiden 85 ja 1 risteyksestä oli noin 50 isosirriä ja 10 mustapyrstökuiria. Isosirrit ovat muuttomatkalla Grönlantiin ja Kanadaan, eikä niitä näkynyt enää parin päivän kuluttua. Koordinaatit ovat 65°49'0''N, 17°33'10''W.
Majapaikka oli Kaldbaks-kot mökkialueella kaksi kilometriä ennen Húsavikia. Mökki 8 oli nähdäkseni parhaalla paikalla lintujen kuvausta ajatellen. Koordinaatit 66°1'22''N, 17°21'33''W.
Näkymä mökin pihalta. Edessä oleva pieni lammikko on vesipääskyn ja takana oleva järvi amerikanjääkuikkien valtakuntaa. Húsavikin alueella oli viikonloppuna satanut runsaasti lunta ja se oli nyt sulamssa pois.
Lammikon vesipääsky oli ensin yksin, mutta ei enää seuraavina päivinä.
Lahden pohjukassa on Húsavikin kaupunki. Valkoiset pisteet rannassa ovat myrskylintuja.
Myöhäinen grönlanninlokki myrskylinnun kanssa Húsavikin lahdella. Grönlanninlokki on hyvin yleinen Islannissa talvella, mutta paljon harvinaisempi kesällä.
Neljä helposti tunnistettavaa kahlaajaa kuikkajärven reunalla.
Lapintiiroja samassa paikassa.
Amerikanjääkuikilla oli soidin meneillään. Niiden ääni kuului läpi yön järveltä.
Keskiviikkoaamuna Mývatnin suuntaan etsimään amerikantelkkää ja virta-allia.
Mustapyrstökuiri ihmetteli eilisellä isosirripaikalla valkoista maisemaa.
Matkan ainoa mustalintu Másvatn järven eteläpäästä. Kiikareilla tai kaukoputkella olisi löytynyt varmaan enemmän. Koordinaatit 65°37'18''N, 17°14'21''W.
Virta-alleja löytyi tien vieressä virtaavasta Laxá-joesta. Koordinaatit 65°35'26''N, 17°9'39''W. Paikka on kaksi kilometriä ennen teiden 1 ja 868 risteystä, joka on tunnetuin virta-allipaikka.
Tähän aikaan vuodesta näkee vielä myös koiraita.
Amerikantelkkä samalta paikalta kuin virta-alli.
Amerikantelkkänaaras on kovasti telkän näköinen. Päälaki on pyöristyneempi ja nokka lyhyempi kuin telkällä.
Amerikantelkät ja virta-allit viihtyivät parhaiten joen pikku saarekkeiden tuntumassa. Etualalla on kaksi virta-allia.
Harmaasorsa pesii Laxá-Mývatn alueella samoin kuin 14 muuta sorsalajia. Se on enemmän kuin missään muualla Euroopassa.
Näkymä Mývatn-järvelle. Kuvassa on ainakin laulujoutsenia, sotka, lapintiira ja mustakurkku-uikku.
Mývatnilta matka jatkui Dimmuborgirin laavapylväslueelle. Siellä on joinain vuosina ollut tunturihaukka, mutta nyt en nähnyt sellaista.
Dimmuborgirin alueella, kuten muuallakin, oli runsaasti punakylkirastaita. Yhtä yleinen lintu oli niittykirvinen. Dimmuborgirista matka jatkui Námafjallin rikkikentälle ja sitten kohti Dettifossin putouksia. Dettifossille päästäkseen on ajettava noin 30km soratietä. Alkumatka näytti hyvältä, mutta muutaman kilometrin jälkeen tuli vastaan kinostunutta lunta. Joku oli runnonut kuitenkin kinoksista läpi, joten eipä hätää. Kohta tienposkessa oli matkailuauto keula paluusuuntaan ja kilometri myöhemmin pitkän suoran päässä lapioitiin maasturia irti lumihangesta. Dettifoss sai sen myötä jäädä seuraavaan kertaan.
Goðafossin putoukset olivat jonkinlainen lohtu näkemättä jääneille Dettifossin putouksille. Koordinaatit ovat 65°41'3''N, 17°32'55''W.
Illalla vielä morjestamaan kuikkia niiden järvelle.
Hannu Rinne
2 kommenttia:
65N... teit siis sittenkin etelänmatkan;)
Heh, 65S-alueet ovat liian karuja seutuja tähän aikaan vuodesta.
Lähetä kommentti