Viikolla oli tiirassa havainto Ulvilan kattohaikarasta, mutta havainto hävisi jonnekin tai sitten se salattiin. No, oli miten tahansa, niin sunnuntaina Vanhassakylässä oli kattohaikara ja vissiin kaksikin jossain vaiheessa.
Haikaran saattoi nähdä hetken aikaa paloaseman takaa ja myöhemmin vielä Kirkkotieltä kun se suki itseään ojan pohjalla.
Kirrinsannan mustapyrstökuirit näkyivät Hilskasin torniin ja paremmin Kirrinsannan altaalle.
Altaalla oli runsaasti pikkulokkeja.
Levon putkelta irtosi sirittäjä vuodenpinnaksi ja pikkutikka retkipinnaksi. Täältä bongattiin vuoden ensimmäiset hyttyset, tai jouduttiin hyttysten bongaamiksi.
Makholmasta löytyi oikea superrari fasaanin muodossa. Sitä ei ole nähty meidän pihassa ainakaan 15 vuoteen, joten S*** on oikeutettu merkintä.
Fasaanin läsnäolosta oli saatu aikaisemmin viitteitä, kun mullasta oli kiskottu sipuleita.
Suomen luonnon järjestämän laulukilpailun voittaja. Musiikkikriitikot sanoivat että vanhat fortet, pienet pianissimot ja selkeät fraasit ratkaisivat voiton mustarastaalle. Ei voi väittää vastaankaan, kun ei ymmärrä arvostelun perusteluista sanaakaan.
Kävelin iltapäivällä Prouvinkiin tarkoituksena kuvata korvasieniä. Vanhalta kasvupaikalta ei löytynyt yhtään sientä, sen sijaan paikan lähellä päivysti pähkinähakki.
Puolen tunnin jälkeen hakki lensi alas metsikköön eikä enää näyttäytynyt.
Palatessa jäin istumaan paikalle, jossa oli menomatkalla kuulunut pyrstötiaisten ääntä. Pari oli edelleen samassa koivikossa, joten saattoivat olla pesimäpuuhissa. Käet kukkuivat hienosti aivan lähellä. Yhtään ei silti näkynyt.
Tästä tulee kyllä sanomista, kun paljastaa Makholman kansallisaarteen kasvupaikan. Paikalliset tietävät hyvin missä tämä maasto sijaitsee.
Hannu Rinne
perjantai 20. toukokuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti