Sumu haittasi ensin näkyvyyttä.
Nuori kapustarinta ei ole tullut välttämättä kovin kaukaa, sillä niitä pesii Satakunnankin soilla.
Kuovisirrejä oli nähty aikaisemmin viikolla kymmeniä, mutta nyt ei ollut kuin muutama. Kuvassa on viisi kuovi- ja suosirriä. Kuvaaminen ei luonaa nyt oikein lainkaan Lietteillä, koska paikalliset sorsat lähtevät nostelemaan jo satojen metrien päästä eikä vanhojen kahlaajien kanssa ole yhtään helpompaa. Autolle palattaessa vedettiin perässä jälleen valtavaa hyttysarmeijaa.
Lauantaiksi ei ollut sen kummempia suunnitelmia kuin tehdä pikku lenkki Makholmassa.
Hyvän mustikkapaikan reunametsiköstä kuului lähestyvän kanahaukan ääntelyä ja kohta lintu ilmestyi näkyviin. Toinen lintu äänteli syvemmällä metsässä.
Saaliina näyttää olevan suikale naavaa. Ovatkohan tämän kokoiset haukat jo omillaan vaiko vieläkö niitä ruokitaan.
Hiekkateillä oli runsaasti sinisiipiä. Ensin ei päässyt kuvausetäisyydelle ollenkaan, sitten yksi laskeutui kameran hihnalle. 100mm:n makron lyhin tarkennusetäisyys on 31cm, eikä hihnaa saanut venytettyä mitenkään riittävän etäälle. Onneksi oli vararunko mukana ja sillä kuvaus onnistui. Sinisiipien tunnistus lajilleen on vaikeaa. Päiväperhosoppaan perusteella tämä näyttäisi kangassinisiiveltä.
Metsäkirvinen varoitteli perhospaikalla ja seurasi poistuessani vielä hyvän matkaa perässä.
Hapero?
Vai kirsikoita?
Edelleen sama laji, mutta eri yksilö. Ei ole sieni eikä marja, vaan on torvijäkälä.
Sunnuntaiaamupäivä kului istuskellessa Ooviikissa ruovikon reunassa.
Valkovikloja oli muutama paikallisena.
Kiturit ja rautakalat kelpaavat hyvin.
Vihanneksia menee mukana, vaikka ei ole varmaan tarkoitus.
Lirolla on nokassa jotain pienempää.
Merihanhia oli ensin 120, sitten 170 ja viimeksi 0.
Kurjet ovat arkoja ja varmistavat joka suuntaan.
Liron ja valkoviklon lisäksi kahlaajista näkyi rantasipi(1), töyhtöhyyppä(2) ja mustaviklo(2). Ruovikosta kuului rytikerttusen laulua ja useasti viiksitimalien kutsuääntä.
Hannu Rinne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti