tiistai 29. huhtikuuta 2008

Kuuminaisten niemi 26.4.2008

Pyörällä liikuttaessa luulisi lajeja ropisevan laariin jo matkalla, mutta omalla kohdallani näin ei ole oikeastaan lainkaan. Lintujen laulua tietysti kuulee aivan eri tavalla kuin autolla liikuttaessa, mutta muuten havainnointi ei ole kovin tehokasta. Huonolla tiellä ajaessa ei sovi koko aikaa kurkkia taivaalle ja vastatuuleen puskiessa sitä keskittyy vain eteenpäin pääsemiseen. Tämänkään päivän retkellä yhtään lajia ei tullut pyörän päältä.
Suuret sorkkaeläimet eivät olleet kevätvaelluksellaan saavuttaneet vielä niemen kärkeä. Hyvä niin, sillä biisoni ja bongari eivät sovi samalle laitumelle. Höyryävä lantakasa käynnistäisi ainakin tämän bongarin kohdalla välittömän pakoreaktion.
Niemessä oli melkein tuuletonta ja aurinko paistoi pivettömätä taivaalta. Ensimmäinen kerta tänä vuonna, kun retkellä ei ollut missään vaiheessa vilu. Sorsia oli runsaasti etenkin Räyhien suunnassa. Laskin alleja 120 niemen eteläpään ja Räyhien välissä, mutta jos Räyhän itä- ja eteläpuolella olevat linnut olivat myös alleja, niin sitten niitä oli moninkertainen määrä. Mustalintuja oli paikallisina kolmisenkymmentä, härkälintuja kaksi, lapasorsia kahdeksan, ja muutama kuikkalintukin oli muutolla. Kala- ja lapintiira olivat uusia sekä kahlaajista rantasipi ja pikkukuovi. Pienemmistä linnuista sain kivitaskun. Aikaa vierähti taas viisi tuntia.
Olsenin Ranelta sain hyvän vinkin vääntää valkotasapainoa enemmän ulkoilmaan sopivaksi. Pari reissua oli tullut kuvattua sisätila-asetuksilla seurauksella, että sininen planeetta vaikutelma on turhan korostuneesti esillä. Kömpelöilläkin sormilla säätää kameran asetukset nopeasti poskelleen, mutta asiantilan korjaamiseen menee sitten monta päivää.
Västäräkki on iloinen veijari. On se sitten:

kivellä,

puskassa

tai lentoon lähdössä.

Merihanhella taitaa olla syntymästä saakka geeneissä tieto siitä, mitä saattaa tapahtua, kun maasta aletaan osoittelemaan erilaisilla putkilla. Nyt putki ei suoltanut lyijyä, mutta aina putken noustessa hanhet vaihtoivat nopeasti suuntaa tai nostivat korkeutta.

Jokohan nämä arvaisi kirjata tiiraan lisämerkinnällä "pariutuneet"? Tuollaisen lentelyn täytyy merkitä jo jonkin asteista sitoutumista. Jälkimmäinen saattaisi olla koiras hieman lyhyemmän ja tyvestä paksumman nokan perusteella. Nokan erot taitavat silti olla enemmän optista harhaa kuin todellisia eroja. Parempi sukupuolten määritysperuste on seuraava: Linnuilla ja muillakin lajeilla koiraat lentävät tai juoksevat naaraiden perässä.

Läheisellä karikolla oli tavallisia kuireja ja muutama jalkapuolikuiri (Limosa oneleg).

Äkkiä katsottuna 40-50 punakuirin parvi. Oikeasti niitä on 105.

Niemessä oli vielä peippo hollilla ja

Preiviikin Eskossa pikkutikka.
Makholman rannasta irtosi kevään ensimmäinen pääsky ja sitten päivä olikin pulkassa. Kilometrejä tuli 61 ja lajeja 8.

Hannu Rinne







Ei kommentteja: