Seuraava majapaikka oli Hvolsvöllurin kaupungin lähellä oleva mökkikylä nimeltään Hellishólar. Sinne oli matkaa linnuntietä 100km, mutta teitä pitkin toinen mokoma lisää. Stokkur-Geysir osui matkan varrelle, joten poikkesin siellä. Geysirille oli helppo löytää, mutta kuvausolosuhteet eivät olleet häävit. Harmaa vesipatsas ei näytä hyvältä harmaata taivasta vasten.
Strokkur työntää vettä viiden minuutin välein. Vesipatsas on tässä vaiheessa noin kaksi metriä korkea. Olin Hellishólarissa alkuiltapäivästä ja mökin vastaanoton jälkeen lähdin Vestmannaeyjarin lautan lähtöpaikalle þorlákshöfniin. Lautan lähtöpaikka on kaikissa kartoissa þorlákshöfn, mutta eipä lauttaa vain näkynyt lähtöaikaan mennessä. Parilla soitolla selvisi, että lautta kulkeekin Landeyjahöfn nimisestä paikasta. Sinne oli alun toistasataa kilometriä ja siihen suuntaan mistä olin tänne tullut. Landeyjahöfniä ei ole kartassa, mutta se sijaitsee Bakki nimisessä paikassa. Hvolsvöllurin jälkeen paikalle on hyvä viitoitus. Lauttoja kulkee kolmen tunnin välein, joten ehdin hyvin seuraavaan.
Lauttamatkalla näkyi hyvin Elliðaeyn saari, jolla pesii 100000 paria sekä myrskykeijuja että merikeijuja. Saaren korkein kohta on 112 metriä.
Vestmannaeyjarin rantakalliot kohoavat 283 metrin korkeuteen.
Majoituin Arnýs Gesthouse nimiseen paikkaan. Tarkoitus ei ollut yöpyä Vestmannaeyjarilla lainkaan, mutta aamuksi sovittu risteily oli niin aikaisin, että siihen ei olisi ehtinyt aamulautalla.
Lunneja piti olla joka paikassa kallioiden länsireunalla. Niinpä kiipesin ensimmäisestä mahdollisesta paikasta niitä kuvaamaan. Tämä paikka on ehkä 150 metrin korkeudessa ja oli
kovin jyrkän ja vaivalloisen kapuamisen takana. Yhtään lunnia ei näkynyt, myrskylintuja sen sijaan runsaasti.
Aamulla sitten risteilylle etsimään keijuja ja pikkuliitäjiä.
Ruokkilintuja oli mukavasti kuvausetäisyydellä. Merenkäynti oli kuitenkin niin voimakasta, että kuvaaminen oli vaikeaa. Elliðaeyn itäpuolella oli niin paha ristiaallokko, ettei kameraa pystynyt pitämään lainkaan aloillaan. Elliðaeyn rannoilla ei vaan näkynyt ainuttakaan keijua.
Vestmannaeyjarin sataman suulta löytyi parvi pikkuliitäjiä.
Idänpikkuliitäjä on kovin samannäköinen, mutta sen esiintymisalue on Välimerellä. Toki lintuoppaan tuntomerkitkin viittaavat pikkuliitäjään.
Pylväspyhimys.
Keijut jäivät näkemättä, mikä ei sinänsä ollut kauhea yllätys. Ne tulevat pesäkoloilleen auringonlaskun jälkeen ja lähtevät merelle ennen auringonnousua. Olin etukäteen kysellyt Elliðaeyn keijuista ja saanut vastaukseksi, että saari on yksityisomistuksessa ja maihinnousuun tarvitaan omistajan lupa. Eli menee liian vaikeaksi. Saarelle ei luultavasti tarvitsisi nousta lainkaan, riittäisi kun olisi saaren rantavesissä oikeaan aikaan. Kesällä valokin riittää kuvaamiseen vaikka yöllä. Yksi mahdollisuus on vuokrata itselleen vene ja mennä omin päin katselemaan mitä löytyy.
Risteilyn jälkeen seurasin pari tuntia myrskylintujen ruokailua.
Isolokkeja kiertelee jatkuvasti saaren rantoja.
Lähdin Vestmannaeyjarilta iltapäivän lautalla kuvaamaan jäätiköitä.
Sólheimajökull on Mýrdalsjökull-jäätikön sivuhaara. Grimsvötnin tai aikaisemasta Eyjafjallajökullin purkauksesta levinnyt tuhka on jättänyt jäätiköt kovin harmaiksi. Eyjafjallajökull on tältä paikalta 15km etäisyydellä, Heklalle on 50km ja nyt purkautuneelle Grimsvötnille 130km.
Illalla Hellishólarissa paistoi vähän aikaa aurinko.
Seuraavana aamuna itään isokihujen valtakuntaan. Valtaosa Islannin isokihuista pesii eteläkaakon tasangoilla. Lintukirjassa mainitaan nimet Öræfi, Breiðamerkursandur ja
Skeiðarársandur, joista viimeisin on 20x60km kanttiinsa. Kaksi muuta ovat alaltaan paljon pienempiä. Itse ajoin Öræfiin, koska siellä oli pieni mahdollisuus löytää keijuja Ingólfshöfðin majakan tuntumasta.
Tämä vahdin näkeminen varmisti, että ollaan oikealla alueella. Koordinaatit ovat 63°52'6''N, 16°38'48''W.
Yhdeltä seisomalta näkyi kuuden parin reviirit.
Kihut eivät olleet vielä kovin äkäisiä. Väärälle reviirille eksyneet kihut karkoitettiin tietysti pois. Pesinnän edistyessä ja varsinkin poikasvaiheessa kihut käyvät sumeilematta päälle.
Matka Ingólfshöfðin majakalle tyssäsi heti alkuunsa, koska tiellä oli liikaa vettä ja taivaalta tuli koko ajan lisää. No eipä hätää, oltiinhan Vatnajökull-jäätikön kupeessa ja hienot jäätikkökuvat puuttuivat vielä.
Skaftafellsjökull on Vatnajökullin eteläosan sivujäätikkö. Harmaa jäätikkö on suoraan lammen takana.
Jäätikölle vievän polun varressa oli pari kiirunaa. Saman polun varrelta irtosi peukaloinen viimeiseksi retkilajiksi.
Saa selkeni paluumatkalla Hellishólariin ja ilta oli aivan upea.
Ihmisen kaivama vai luonnon tekosia?
Mökin pihalta vielä muutama kahlaajakuva.
Pikkukuovi, erittäin yleinen joka paikassa.
Meriharakka, myös hyvin yleinen.
Mustapyrstökuiri, kohtalaisen yleinen.
Seuraavana päivänä satoi aamusta ilmaan. Ajelin pikku hiljaa kohti lentokenttähotellia Keflavikissa. Matkalla poikkesin Blue Lagoon nimisessä kylpylässä tarkoituksena ottaa muutamia kuvia. Näköalatasanteilla vaakasuoraan lentänyt vesi esti tehokkaasti kaikki kuvausyritykset. Sitten ei ollut enää muuta kuin yöpyminen hotellissa, auton luovutus aamulla, lento Helsinkiin ja ajo kotiin.
Lintukirjana käytin Jóhann Óli Hilmarssonin teosta nimeltään Icelandic Bird Guide.
Karttana oli Kortabók Road Atlas.
Alla on lueteltu Islannissa havaitsemani lintulajit:
Vähälukuisemmista linnuista on englanninkielisen nimen perässä havaittujen lintujen määrä.
1. Myrskylintu, Fulmar
2. Pikkuliitäjä, Manx Shearwater
3. Merimetso, Cormorant
4. Suula, Gannet
5. Ruokki, Razorbill
6. Lunni, Puffin
7. Riskilä, Black Guillemot
8. Pohjankiisla, Brünnich's Guillemot
9. Etelänkiisla, Common Guillemot
10. Meriharakka, Oystercatcher
11. Tylli, Ringed Plover
12. Kapustarinta, Golden Plover
13. Suosirri, Dunlin
14. Merisirri, Purple Sandpiper
15. Pulmussirri, Sanderling(1)
16. Isosirri, Knot
17. Karikukko, Turnstone
18. Taivaanvuohi, Snipe
19. Pikkukuovi, Whimbrel
20. Mustapyrstökuiri, Black-tailed Godwit
21. Punajalkaviklo, Red Shank
22. Vesipääsky, Red-necked Phalarope
23. Naurulokki, Black-headed Gull
24. Kalalokki, Common Gull
25. Harmaalokki, Herring Gull
26. Pikkukajava, Kittiwake
27. Merilokki, Great Black-backed Gull
28. Selkälokki, Lesser Black-backed Gull
29. Grönlanninlokki, Iceland Gull(1)
30. Isolokki, Glaucous Gull
31. Isokihu, Great Skua
32. Merikihu, Arctic Skua
33. Lapintiira, Arctic Tern
34. Laulujoutsen, Whooper Swan
35. Merihanhi, Greylag Goose
36. Lyhytnokkahanhi, Pink-footed Goose
37. Valkoposkihanhi, Barnacle Goose(2)
38. Sinisorsa, Mallard
39. Harmaasorsa, Gadwall
40. Jouhisorsa, Pintail(1)
41. Haapana, Wigeon
42. Tavi, Teal
43. Tukkasotka, Tufted Duck
44. Lapasotka, Scaup
45. Alli, Long-tailed Duck
46. Virta-alli, Harlequin Duck
47. Amerikantelkkä, Barrow's Goldeneye
48. Mustalintu, Common Scoter(1)
49. Haahka, Eider
50. Isokoskelo, Goosander
51. Tukkakoskelo, Red-breasted Merganser
52. Kaakkuri, Red-throated Diver
53. Amerikanjääkuikka, Great Northern Diver
54. Mustakurkku-uikku, Horned Grebe
55. Punasotka, Pochard(2)
56. Ampuhaukka, Merlin(3)
57. Suopöllö, Short-eared Owl(1)
58. Kiiruna, Ptarmigan
59. Niittykirvinen, Meadow Pipit
60. Västäräkki, White Wagtail
61. Peukaloinen, Wren(1)
62. Kivitasku, Wheatear
63. Punakylkirastas, Redwing
64. Korppi, Raven
65. Kottarainen, Starling
66. Urpiainen, Redpoll
67. Pulmunen, Snow Bunting
Hannu Rinne
torstai 16. kesäkuuta 2011
tiistai 14. kesäkuuta 2011
Islanti, Snæfellsnes 27.5.
Tänään oli pitkä ajomatka pohjoisen Húsavikista lännen Snæfellsnesiin.
Lähes 500km matkan ainoa kuva on Akureyrin kaupungista.
Seuraava majapaikka oli Ensku Húsin niminen majatalo Borgarnesin lähellä. Huoneen kuittaamisen jälkeen lähdin samantien Snæfellsnesin niemelle. Sää oli päivän aikana pilvistynyt ja ajoittain tuli sadekuuroja. Lysavatn-järven kohdilta matkan ainoa suopöllö.
Ennen Arnarstapia jouhisorsa retkilajiksi. Kolmoisdraaman lopputulos on kaikkea muuta kuin selvä. Sinisorsanaaras saattaa pitää itseään onnentyttönä, mutta näinä vapaamielisinä aikoina pojat voivat jättää sen soittelemaan lehdelle.
Sorsat olivat tällä niityllä.
Arnarstapin kylä on alhaalla. Kylän vastapuolen kallioilla pesi myrskylintuja ja rantaa reunustavilla kallioilla kiisloja.
Arnarstap-Hellissandur tien varrelta 50 merilokin parvi vahvistettuna muutamalla isolokilla ja vissiin karikukolla.
Kun tieltä 574 kääntyy tielle 579 pääsee Snæfellsnesin majakoille ja lintukallioille. Tie 579 vaatii autolta kohtalaisesti maavaraa.
Alueelta on löydetty viikinkiaikainen hauta. Löydökset ovat nähtävillä Islannin kansallismuseossa.
Tien varrella oli pulmusten reviirejä. Kivitaskuja näkyi kanssa.
Näiltä kallioilta on Grönlantiin noin 500km ja Norjaan 1500km.
Kallioilla pesii myrskylintuja, kajavia ja ruokkilintuja. Koordinaatit ovat 64°52'2''N, 24°2'23''W.
Eteläisimmän majakan tuntumasta olisi pitänyt löytyä paikka, jossa on runsaasti muun muassa pohjankiisloja. Eivät ne ainakaan ihan majakan vieressä olleet. Olen jostain lähteistä lukenut, että olisi pitänyt kävellä enemmän etelään. No, ensi kerralla sitten.
Pohjoisemmalla Öndverðarnesin majakalla ei ollut ensin mitään kovin kiinnostavaa kunnes suulat ryhtyivät kalastamaan. Koordinaatit ovat 64°53'12''N, 24°2'29''W.
Toinen kalastaja häipyy tiehensä, toinen syöksyy mereen.
Vettä tippui pilvistä koko ajan, mutta ei voi valittaa, sillä suulien syöksykalastusta pääsee näkemään harvoin.
Näillä rannoilla on hyvä olla yksin. Vähänkään äkkipikaisempi kaveri ryhtyy ehdottelemaan poislähtöä jo muutaman tunnin jälkeen.
Suulia tuli koko ajan lisää etelän suunnalta ja häipyi samaan suuntaan, joten pesimäpahta lienee jossain siellä.
Lopulta oli taas ilta käsillä. Olin majatalon päivällisestä jo kolme tuntia myöhässä ja edessä oli vielä yli tunnin ajo takaisin.
Ólafsvíkin kaupungin bongarinkusetuslammikolta lajeiksi vielä mustanokkajoutsen ja nokatontiira.
Hannu Rinne
Lähes 500km matkan ainoa kuva on Akureyrin kaupungista.
Seuraava majapaikka oli Ensku Húsin niminen majatalo Borgarnesin lähellä. Huoneen kuittaamisen jälkeen lähdin samantien Snæfellsnesin niemelle. Sää oli päivän aikana pilvistynyt ja ajoittain tuli sadekuuroja. Lysavatn-järven kohdilta matkan ainoa suopöllö.
Ennen Arnarstapia jouhisorsa retkilajiksi. Kolmoisdraaman lopputulos on kaikkea muuta kuin selvä. Sinisorsanaaras saattaa pitää itseään onnentyttönä, mutta näinä vapaamielisinä aikoina pojat voivat jättää sen soittelemaan lehdelle.
Sorsat olivat tällä niityllä.
Arnarstapin kylä on alhaalla. Kylän vastapuolen kallioilla pesi myrskylintuja ja rantaa reunustavilla kallioilla kiisloja.
Arnarstap-Hellissandur tien varrelta 50 merilokin parvi vahvistettuna muutamalla isolokilla ja vissiin karikukolla.
Kun tieltä 574 kääntyy tielle 579 pääsee Snæfellsnesin majakoille ja lintukallioille. Tie 579 vaatii autolta kohtalaisesti maavaraa.
Alueelta on löydetty viikinkiaikainen hauta. Löydökset ovat nähtävillä Islannin kansallismuseossa.
Tien varrella oli pulmusten reviirejä. Kivitaskuja näkyi kanssa.
Näiltä kallioilta on Grönlantiin noin 500km ja Norjaan 1500km.
Kallioilla pesii myrskylintuja, kajavia ja ruokkilintuja. Koordinaatit ovat 64°52'2''N, 24°2'23''W.
Eteläisimmän majakan tuntumasta olisi pitänyt löytyä paikka, jossa on runsaasti muun muassa pohjankiisloja. Eivät ne ainakaan ihan majakan vieressä olleet. Olen jostain lähteistä lukenut, että olisi pitänyt kävellä enemmän etelään. No, ensi kerralla sitten.
Pohjoisemmalla Öndverðarnesin majakalla ei ollut ensin mitään kovin kiinnostavaa kunnes suulat ryhtyivät kalastamaan. Koordinaatit ovat 64°53'12''N, 24°2'29''W.
Toinen kalastaja häipyy tiehensä, toinen syöksyy mereen.
Vettä tippui pilvistä koko ajan, mutta ei voi valittaa, sillä suulien syöksykalastusta pääsee näkemään harvoin.
Näillä rannoilla on hyvä olla yksin. Vähänkään äkkipikaisempi kaveri ryhtyy ehdottelemaan poislähtöä jo muutaman tunnin jälkeen.
Suulia tuli koko ajan lisää etelän suunnalta ja häipyi samaan suuntaan, joten pesimäpahta lienee jossain siellä.
Lopulta oli taas ilta käsillä. Olin majatalon päivällisestä jo kolme tuntia myöhässä ja edessä oli vielä yli tunnin ajo takaisin.
Ólafsvíkin kaupungin bongarinkusetuslammikolta lajeiksi vielä mustanokkajoutsen ja nokatontiira.
Hannu Rinne
sunnuntai 12. kesäkuuta 2011
Islanti, Tjörnes-Melrakkaslétta 26.5.
Tänään oli vuorossa tutustuminen pohjoisen kohteisiin.
Torstaiaamun valot kuikkajärvellä.
Ensimmäinen pysähdys Tjörnesin lintukallioilla. Parkkialueen koordinaatit ovat 66°10'45''N, 16°59'24''W.
Pesälle palatessa tervehditään kumppania.
Kohtelias myrskylintu tervehtii myös kumppanin toista päätä.
Laajempi näkymä samalta paikalta. Takana näkyy Melrakkasléttan niemimaa.
Kalliolta napsahti retken ensimmäinen isokihu, takaa otettu kuva jäi kovin huonoksi.
Lónsósin hiekkarannalta löytyi matkan ainoa pulmussirri. Samalla rannalla oli kymmeniä suosirrejä ja tyllejä. Suosirri ja tylli pesivät Islannissa, pulmussirri on lintukirjan mukaan matkalla Grönlantiin. Koordinaatit ovat 66°7'10''N, 16°55'23''W.
20km ennen Kópaskeria oli hieno paikka kuvata myrskylintuja niiden ruokaillessa putkesta virtaavan veden pyörteissä. Koordinaatit ovat 66°11'21''N, 16°29'31''W.
Muutamalla myrskylinnulla oli joko päässä tai rinnassa oranssia. Syy ei ole tiedossa.
Linnut ajautuivat virran mukana liian kauas ja lensivät takaisin parempiin asemiin.
Laajempaa näkymää samalta paikalta.
Lyhytnokkahanhen pesimäalueet ovat Islannin keskiosan ylängöillä. Merihanhi on yleinen kaikilla alavilla paikoilla.
Monelta pieneltä lammikolta löytyy kaakkuripari. Tämä lammikko on Kópaskerin tuntumassa.
Päivän viimeinen kohde oli Sölvanöfin majakka Melrakkasléttan kärjessä. Autolla pääsee Nupskatla nimiseen paikkaan saakka, josta on kahden kilometrin kävely majakalle. Parkkipaikan koordinaatit ovat 66°30'24''N, 16°30'9''W. Majakalle kävellään kivikkoista kannasta pitkin ja lopuksi noustaan kallion päälle.
Kannaksen merenpuolen levävallilla oli runsaasti karikukkoja, isosirri ja tyllejä. Karikukot eivät pesi Islannissa vaan ovat läpikulkumatkalla.
Isosirri häipyy hyvin levävallin väreihin ja merisirri vielä paremmin - jopa niin hyvin, etten havainnut tässä yhtään merisirriä.
Kannaksella oli useita pulmusen reviireitä.
Kallioilta avautuu näkymä kahdelle pahdalle. Niillä pesii ruokkilintuja, suulia, myrskylintuja ja pikkukajavia. Pahdat ovat illalla sivuvalossa ja päivällä myötävalossa.
Huomio kiinnittyy ensin vasemmalla olevaan suojattomaan munaan. Toinen asia joka ei käy ilmi niin selvästi on se, että kiislat ovat hyvin riitaista porukkaa. Jyrkänteellä nahisteltiin jatkuvasti.
Suulat olivat vähän kaukana kuvaamista ajatellen.
Kuvasta löydettävissä lunni, ruokkeja, etelänkiisloja ja pohjankiisla.
Ilta oli taas käsillä ja edessä kohtalaisen pitkä ajomatka Húsavikiin.
Hannu Rinne
Torstaiaamun valot kuikkajärvellä.
Ensimmäinen pysähdys Tjörnesin lintukallioilla. Parkkialueen koordinaatit ovat 66°10'45''N, 16°59'24''W.
Pesälle palatessa tervehditään kumppania.
Kohtelias myrskylintu tervehtii myös kumppanin toista päätä.
Laajempi näkymä samalta paikalta. Takana näkyy Melrakkasléttan niemimaa.
Kalliolta napsahti retken ensimmäinen isokihu, takaa otettu kuva jäi kovin huonoksi.
Lónsósin hiekkarannalta löytyi matkan ainoa pulmussirri. Samalla rannalla oli kymmeniä suosirrejä ja tyllejä. Suosirri ja tylli pesivät Islannissa, pulmussirri on lintukirjan mukaan matkalla Grönlantiin. Koordinaatit ovat 66°7'10''N, 16°55'23''W.
20km ennen Kópaskeria oli hieno paikka kuvata myrskylintuja niiden ruokaillessa putkesta virtaavan veden pyörteissä. Koordinaatit ovat 66°11'21''N, 16°29'31''W.
Muutamalla myrskylinnulla oli joko päässä tai rinnassa oranssia. Syy ei ole tiedossa.
Linnut ajautuivat virran mukana liian kauas ja lensivät takaisin parempiin asemiin.
Laajempaa näkymää samalta paikalta.
Lyhytnokkahanhen pesimäalueet ovat Islannin keskiosan ylängöillä. Merihanhi on yleinen kaikilla alavilla paikoilla.
Monelta pieneltä lammikolta löytyy kaakkuripari. Tämä lammikko on Kópaskerin tuntumassa.
Päivän viimeinen kohde oli Sölvanöfin majakka Melrakkasléttan kärjessä. Autolla pääsee Nupskatla nimiseen paikkaan saakka, josta on kahden kilometrin kävely majakalle. Parkkipaikan koordinaatit ovat 66°30'24''N, 16°30'9''W. Majakalle kävellään kivikkoista kannasta pitkin ja lopuksi noustaan kallion päälle.
Kannaksen merenpuolen levävallilla oli runsaasti karikukkoja, isosirri ja tyllejä. Karikukot eivät pesi Islannissa vaan ovat läpikulkumatkalla.
Isosirri häipyy hyvin levävallin väreihin ja merisirri vielä paremmin - jopa niin hyvin, etten havainnut tässä yhtään merisirriä.
Kannaksella oli useita pulmusen reviireitä.
Kallioilta avautuu näkymä kahdelle pahdalle. Niillä pesii ruokkilintuja, suulia, myrskylintuja ja pikkukajavia. Pahdat ovat illalla sivuvalossa ja päivällä myötävalossa.
Huomio kiinnittyy ensin vasemmalla olevaan suojattomaan munaan. Toinen asia joka ei käy ilmi niin selvästi on se, että kiislat ovat hyvin riitaista porukkaa. Jyrkänteellä nahisteltiin jatkuvasti.
Suulat olivat vähän kaukana kuvaamista ajatellen.
Kuvasta löydettävissä lunni, ruokkeja, etelänkiisloja ja pohjankiisla.
Ilta oli taas käsillä ja edessä kohtalaisen pitkä ajomatka Húsavikiin.
Hannu Rinne
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)