Juhannuksen aikaan

Vesi oli torstaina Teemuluodossa niin korkealla, ettei Kivinin suuntaan olevasta säikästä ollut juuri mitään näkyvissä. Kahlaajista oli paikalla vain suokukkokoiras. Muuten oli haapanoita, lapasorsa, taveja, räyskiä ja lokkeja. Kivinin suuntaan sattui putkeen samaan aikaan ruskosuohaukka, sääksi ja mehiläishaukka. Tornin edessä oleva laguuni oli poikueiden suosiossa.

Teemuluodon nokikanalla on ainoastaan yksi poikanen jäljellä.

Mukavaa kyytiä kunnes

isäukko saa siivenheilutuskohtauksen.

Poikasia oli neljä, mutta ne olivat koko ajan sen verran hajallaan, etteivät mahtuneet samaan kuvaan.

Telkän poikasia oli seitsemän, mutta yksi onnistui livahtamaan tiehensä kameran muistikortilta.

Aattoaamuna sateli ajoittain eikä lyhyt kierros Makholmassa tarjonnut ihmeitä.

Palokärki kuikuili tutulla paikalla, mutta ei päästänyt kovin lähelle.

Aattoilta kului Nakkilassa grillaillessa. Grillaamisen ohessa tuli tähtäiltyä pihapiirin lintuja.

Kirjosiepot ovat lähteneet jo monesta pöntöstä ja kohta tästäkin.

Räksät eivät välittäneet grillaustouhuista, mutta valpastuivat heti kun niitä alkoi osoittelemaan kameralla.

Ei tälläkään enää poikasia ollut, koska se söi itse koko satsin läheisessä puussa.

Harvinainen albiinorinta tai ylivalottunut punarinta.

Lauantaina etsimään Santuurista harvinaistunutta karikukkoa. Ennen vanhaan karikukko pesi jokaisessa karissa, jossa oli muutama kivi ja vähän ruohoa. Nykyään saa olla tyytyväinen, jos linnun sattuu edes näkemään. Menomatkalla tuuli niin vimmatusti, että Kulharin tuntumassa oli jo melkoiset vesikellot kämmenpohjissa. Kulharissa ei näkynyt ainuttakaan karikukkoa, vaikka siellä pesi aikoinaan useampia pareja. Paljon pidemmälle ei rikkinäisten kämmenien takia voinut mennä. Kulharin länsipuolella oleva kari tarjosi tuulensuojaa ja muutaman kuvankin.

Yleensä linnut eivät tule liian lähelle, mutta lapintiira oli ensin lähempänä kuin mihin kamera tarkentuu.

Merilokin symmetriaharjoituksia.

Tarkkailukivi oli tuulenpuolella karia.

Lokkijoutsensommitelma.

Tyrniä kasvavassa saaressa täytyy hyödyntää hankaliakin tähystyspaikkoja. Kalalokin räpylä ei sovellu lainkaan kiinnipitämiseen, eikä kova tuuli tehnyt hommaa ainakaan helpommaksi.

Makholman rannassa taitaa olla taas silkkiuikun pesä jossakin. Kahtena aikaisempana vuonna pesintä ei ole onnistunut.

Sunnuntaiaamuna oli kaupungissa hiljaista. Niin oli Musan lammikoillakin. Nokikanat touhusivat vastakkaisella rannalla ja mustakurkku-uikun poikanen keskellä lammikkoa.

Juhannuksena ei tullut yhtään pinnaa. Nyt lienee edessä seitsemän laihaa viikkoa ennen kuin kahlaajien syysmuutto käynnistyy kunnolla.

Hannu Rinne