tiistai 25. lokakuuta 2011

Sieniä, video ja kahlaajarariteetti

Outi herätti horroksessa olleen yhdistysblogin jälleen henkiin - kiitos siitä. Ehkä blogi palaa taas alkuaikojen loistoonsa juttujen määrän ja monipuolisuuden suhteen.
Olen pitkin syksyä yrittänyt saada hienoja sienikuvia, mutta en ole ollenkaan tyytyväinen tähänastisiin saavutuksiini. Maisemallisesti kauniin kasvupaikan löytäminen ei ole aivan helppoa ja sopivaa valoa on harvoin tarjolla. Harmaa päivä ei ole toivomuslistan kärkipäässä eikä jyrkkiä varjoja tuova auringonpaiste. Pitäisi olla jotain niiden väliltä.
Alla on muutamia poimintoja syksyn ponnisteluista.

Kanttarelleja 20.8.

Vaaleaorakas 20.8.

Kehnäsieni 20.8.

Herkkutatti 21.8.

Vahveroita 9.10.

Kanttarelleja ja rusko-orakas 23.10. Lippis sai jälleen kerran toimittaa sienikorin virkaa.
Lintujen suhteen olen siirtynyt taas mielipuuhaani, eli syöttämään tinttejä kädestä. Kourallinen pähkinöitä mukaan, suojainen paikka metsästä ja hauskaa seurattavaa riittää yllin kyllin. Mikäli sattuu eksymään Paten (kuusitiainen) reviirille, niin sitten kourallinen ei riitä pitkälle.

Jos Paten saa rengastettua, niin sen jälkeen tippuu nelisenkymmentä kontrollia tunnissa.
Isovesipääsky oli ollut loppuviikolla Kirrinsannassa, sunnuntaina hukassa ja taas alkuviikolla paikalla. Lintu pyöri penkan vieressä altaassa ja oli hyvin peloton kuten vesipääskyt yleensä ovat. Joku paikalla käynyt kuvasi kännykällä videota aivan lähietäisyydeltä. Nyt jälkeenpäin ihmettelen miksi en yrittänyt samaa.

Kaikki Kirrinsannan kahlaajat.
Loput ruudut ovat isovesipääskystä. Viimeisessä kuvassa saattaa näkyä lintuoppaassa mainittu nokan erikoinen muoto.












Hannu Rinne

2 kommenttia:

Sussi kirjoitti...

Hienot kuvat!

Olenkin ihmetellyt, onko pihassamme yksi vai useampi kuusitiainen, kun tuntuu, että lintu ilmestyy hetkessä paikasta toiseen. Video Patesta vahvistaa epäilykseni siitä, että yksi lintuhan pihalla varmaakin vain käy, on vain niin mahdottoman vikkelä kaveri.

Hannu kirjoitti...

Hei

Kiitos palautteesta.
Kuusitiainen ei ehdi millään syömään kaikkea mitä se kantaa piiloihinsa. Epäilen että se ei pysty hyödyntämään kätköjään myöhemminkään, sillä tarkkasilmäinen närhi ei ole koskaan kaukana.
Meidän ruokintapaikalla Makholmassa vaikuttaisi olevan samalla tavalla runsaasti kuusitiaisia, mutta samanaikaisesti ei ole näkynyt kuin kaksi huonoissa väleissä olevaa lintua.