Torres del Paine, Chile 2011(1)

30.1.

Torres del Paine on kansallispuisto eteläisessä Chilessä. Tyyppilajeja ovat muun muassa nandu, andienkondori, kettu, guanako, puuma ja haisunäätä. Puiston suurimpia vetonauloja ovat kuitenkin vuoristot ja jäätiköt. Saavuimme majapaikkaamme Posada rio Serranoon yöllä kahdelta. Pienellä kolistelulla löytyi henkilö, joka päästi meidät huoneisiimme ruhtinaallisille kolmen tunnin yöunille.

Majoitustilat käsittävät parikymmentä huonetta, joista useimmat on varustettu suihkulla ja wc:llä. Ruoka oli hyvää ja sitä oli tarpeeksi. Sähköt eivät olleet päällä yöaikaan.

Auringonnousun aikaan olimme kuvaamassa matkailuesitteistä tuttuja Torres del Painen maisemia.

Korkeimmat huiput nousevat kolmeen kilometriin.
Aamukuvausten jälkeen oli pakko mennä huilaamaan muutamaksi tunniksi.
Majapaikan pihasta löytyi iltapäivällä muutama uusi lintulaji. Ne ovat kaikki aivan yleisiä.

Tuhkavirtaorneero, Dark-bellied Cinclodes, Cinclodes patagonicus

Mustaturpiaali, Austral Blackbird, Curaeus curaeus

Eteläamerikansirkku, Rufous-collared Sparrow, Zonotrichia capensis

Iltapäiväretkelle menimme puiston pohjoisosaan. Siellä näkyi ensin yksittäisiä guanakoja.



Sopivalta laitumelta löytyi isompi guanakolauma.

Patagoniannandu, Lesser Rhea/Darwin's Rhea, Pterocnemia pennata
Nandu on aika yleinen koko puiston alueella.

Kateeksi käy nandun maisemat.

Nandulla ei ole muita vihollisia kuin puuma, joka sekin saalistaa mieluiten guanakoja.

Tuntemattomia marjoja ei ole syytä maistella, vaikka edellisessä kuvassa nandu taitaa herkutella juuri näillä marjoilla.

Andienkondori, Andean Condor, Vultur gryphus
Ei ensimmäinen näkemämme andienkondori, mutta ensimmäinen jota edes saattoi ajatella kuvaavansa.

Argentiinanlapasorsa, Red Shoveler, Anas platalea
Paikallinen klypari.

Chilenpääsky, Chilean Swallow, Tachycineta meyeni
Illansuussa erään hotellin tuntumassa lenteli runsaasti chilenpääskyjä.

Tämän linnun laji ei auennut, vaikka se oli alueella melko yleinen.

31.1.

Tänään oli määrä mennä risteilylle. Kohteena oli Lago Grey järven pohjoispäässä sijaitseva Glaciar Grey jäätikkö. Aamun ensimmäistä risteilyä ei ajettu vähäisen osanottajamäärän takia. Jäimme odottelemaan myöhäisempiä lähtöjä. Lähimaastosta irtosi muutama uusi Chilenpinna.

Harmaatavi, Speckled Teal, Anas flavirostris

Etelänaratti, Austral Parakeet, Enicognathus ferrugineus

Pihapeukaloinen, House Wren, Troglodytes aedon

Harmaarintaelenia, White-crested Elaenia, Elaenia albiceps

Paikalliset linja-autokuskit viittoilivat kuvaamaan tätä lintua. Luulin sitä ensin harvinaisuudeksi, mutta se on yleinen mustaturpiaali.

Nokinaamatyranni, Dark-faced Ground Tyrant, Muscisaxicola maclovianus
Falklandilta tuttu nokinaamatyranni.

Risteilyä odotellessa taivaalle syntyi erikoisia pilvimuodostelmia.

Jäätiköstä irtoaa isoja lohkareita, jotka ajelehtivat järven eteläosaan.
Alus lähti jäätikön suuntaan iltapäivällä. Järveä pitkin puhaltava tuuli oli vähintään navakkaa ja sai aikaan jonkin verran merenkäyntiä. Meidän kolmen hengen ryhmä jäi muutamaksi tunniksi matkalla olevaan retkeilijöiden leiriin, josta taas muutama pinna lisää.

Patagoniansirkku, Patagonian Sierra Finch, Phrygilus patagonicus

Patagonianvihervarpunen, Black-chinned Siskin, Carduelis barbata

Tämä kuuluu ilman muuta jäätikkoihin. Jäätikkojen kannanvaihtelut ovat rajuja. Kesällä populaation linnut vähenevät määrältään ja kutistuvat kooltaan. Talvella käy päinvastoin. Tikkoihin kiinnitetyt satelliittipaikantimet ovat kaikki päätyneet järven pohjaan.

Leiristä näki jäätikölle. Matkaa on silti vielä muutama kilometri.
Puoli viiden aikaan olimme taas aluksella matkalla kohti jäätikköä.

Jäätikön aikaansaannoksia kaiketi tämäkin.

Kippari ei ajanut kovin lähelle jäätikköä, mikä oli varmaan aivan järkevää.

Mittasuhteita on vaikea hahmottaa. Jäätikön reuna on kuitenkin kymmeniä metrejä korkea.

Alus olisi hyvinkin mahtunut jääluolaan.
Paluumatkan aluksi tarjottiin viskipaukku, jonka jäät olivat peräisin jäätiköltä. Hyvin teki kauppansa.

Andieniibis, Black-faced Ibis, Theristicus melanopis
Matkalla majapaikkaan pysähdyimme laajalle peltoaukealle. Siinä oli pieniä ryhmiä andieniibiksiä. Pellon ylitti myös jokin suohaukka ja tuulihaukka, jotka kummatkin jäivät lajilleen määrittämättä.

Marsuhaukka, Black-chested Buzzard-Eagle, Geranoaetus melanoleucus
Yritimme turhaan saada marsuhaukkaa paremmalle kuvaushollille.

Hannu Rinne