Käytiin tsekkaamassa, josko Fleiviikin lammaslaitumen isokirvisiä pääsisi kuvaamaan. Lintu kyllä havaittiin, mutta sitä ei saanut kuvaushollille. Lammikon reunalla oli pari väiskiä ja niittykirvisiä.
Väiski syö. Korennon laji ei auennut, ehkä jokin syys- tai ukonkorennoista.
Väiski kylpee.
Väiski poseeraa.
Niittykirvinen.
Etelään painellut nuolihaukka.
MAKHOLMA:
Makholman takarannalla oli punakuiri. Kävellen lähestyminen ei luonannut lainkaan, mutta veneellä pääsi ihan viereen, kun souti tuulen yläpuolelle ja antoi sitten tuulen hoidella lähestymisen.
Lokit ja tiirat lienevät yksimielisiä siitä, että juuri punakuiri on sontinut kiven valkoiseksi. Kuirin puolustukseksi voi sanoa, että sitä ei ollut olemassakaan, kun kiveä "maalattiin".
Englantilaisten nimi punakuirille on juovapyrstökuiri ja sen kyllä ymmärtää. Mahtavatko ne raukat nähdä koskaan punaisia kuireja.
Tässä ollaan jo liian lähellä ja kohta vene ajelehti lähemmäksi kuin mitä on linssin tarkennuksen alaraja.
Punakuiri arvostaa sitä, että Kirrakarista niitettiin ruoikko kesällä.
Edesmennyt makholmalainen kotitarvekalastaja oli sitä mieltä, että "leipä loppuu!". Syynä oli kalastajien ja verkkojen suuri määrä Lemnäisten matalan ympärillä.
Perhosilla on sama tilanne, kuin mitä oli Lemnäisissä aikoinaan.
Nokkos- ja ohdakeperhonen samassa ohdakkeen kukinnossa.
Vasemmalta lukien nokkos-, neito- ja ohdakeperhonen.
Pellolla kasvavasta matalasta koivikosta ilmestyi ensimmäiset pyrstötiaiset sitten kevään. Parvessa oli kymmenkunta lintua.
Hannu Rinne
1 kommentti:
Väiskin nokassa on ruokalistalla tummasyyskorento.
Lähetä kommentti