Porin metsäopiston luontokartoittajat suuntasivat kasvikurssille Säppiin maanantaina 1.9., paluu oli torstaina 4.9. Kasvien pähkäilyn ohessa oli mahdollisuus seurata asemarengastajan työskentelyä. Lintupuolella tarjonta jäi vaatimattomaksi jatkuvien sateiden ja voimakkaiden tuulien piiskatessa saarta ja vierailijoita. Säpissä voi tehdä muutakin kuin katsella lintuja: Siellä voi ihailla hienoa metsää ja saariston monipuolista kasvimaailmaa.
Hanhistossa oli niukalti kahlaajia. Jotain kuitenkin löytyi: tyllejä, suo- ja pikkusirrejä kera kariemme kukkoilijan.
Taivaankannet aukesivat ja vettä tuli enemmän kuin tarpeeksi. Tällaisena hetkenä voi vaikka lähteä ihailemaan Säpin hienoja luonnontilaisia metsiä jollaisia, mantereelta saa nykyään turhaan etsiä.
Etuoikealla edustava pala kanadalaista lehtimetsää. Tarkkanäköisimmät huomaavat, että puska onkin Keijo täydellisessä maastopuvussaan. Muut testaavat saappaidensa vedenpitävyyttä.
Sirkkoja piisasi: nuoremmat väittivät kuulleensa sirinääkin, mitä vahvasti epäilen...
Korppi saapuu vasemmalta kauhistelemaan merimetsoyhdyskunnan tärvelemää neitseellistä ydinpömpelimaisemaa.
Näitä veijareita vilisti milloin missäkin. Peloton ystävämme ei paljon meistä piitannut – onneksi...
Tämä pohjalainen nupopää yllätettiin aamutuimaan lipomasta suolakiveä – oliko kalasoppa
suolatonta vai mikä yllytti moiseen…
Kun lintuja ei ole niin voi vaikka määritellä sudareita. Sirokeijukorento poseeraa Petterille.
Asemarengastaja Sjöholm ehti kipaista pikaisesti verkkokierrosten välillä saattelemassa porukan matkaan. Edessä oikealla kiikaroi Timo Metsänen PHLYn virallisessa maastopuvussa. Taustalla odotetaan Tommin nousevan tyrskyistä Merinallaan kuin Lentävän Hollantilaisen.
Kuvasi Petteri ja skrivasi Risto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti