Toukarilla 28.7

Marjo kysyi kuvauksissa käyttämääni varustusta. Kuvaan Canonin laitteilla ja lintuja melkein aina 500 mm:n objektiivilla. Varusteiden ongelmia ovat korkea hinta, suuri koko ja raskas paino (objektiivi 3,8kg, kamerarunko 1,2kg). Ensimmäisen ongelman unohtaa ajan myötä, mutta kaksi jälkimmäistä eivät häviä minnekään. Käytän jonkin verran myös 300 mm:n putkea, mutta se ei ole läheskään aina mukana, koska kiihkeänä jatkuva ekopinnakisa vaatii kulkemaan pyörällä ja raahaamaan mukana myös kaukoputkea ja jalustaa. Olen suunnitellut vuokraavani ekopinnakisan loppurutistusta varten hyvätapaisen ja linnuista kiinnostuneen aasin tai muulin. Sen avulla saan kulkemaan kaikki varusteeni, pääsen kulkemaan hankalassakin maastossa ja noudatan silti vielä sääntöjä. Sellainen on hyvä uimarikin, joten esim. Säpissä tulisi käytyä nykyistä useammin. Ennen vuokrasopimuksen allekirjoitusta pitänee pyytää Hannekselta lausunto kulkuneuvon ekologisuudesta.
Toukarille mentiin kuitenkin vielä pyörällä. Lavalta pääsi tähtäilemään tuulihaukkaa ja harmaahaikaraa.

Hiiren mukana tuli melkein kaikki ravintoympyrän ainekset.

Yksi kynsissä ja toista vaanitaan.

Seuraavan kuvan julkaisu vähän arvelutti, mutta haikaran agentti sanoi tapahtuman korostavan vain ruuansulatuksen toimivuutta.

Sorry vaan ruisrääkät, mutta heitän pienet kuranäytteet lavalla kyttäävän sontapaparazzin mieliksi.

Toukarin länsipäässä oli vilkasta toimintaa.

Kuovi

Kottaraisia

Urpiaisen voimistelua

Tavi ja liro ovat tulleet aina hyvin toimeen keskenään.

Väiski saostusaltaan reunalla,

niin kuin keltaväiskikin ja

nuori peippo.

Toukarin länsipäässä oli hyvä kulkea rengastajien kasvillisuuteen raivaamia polkuja. Pusikoissa oli runsaasti lintuja.

Pensaskerttu

Pikkulepinkäinen

Punavarpunen, eikä siis viherpeippo. Kiitos taas oikaisusta.

Ruokerttunen

Nämä ovat vähän vaikeita, mutta luultavasti viitakerttunen.

Korjaus: Ei ole viitakerttunen, vaan on nuori rytikerttunen. Kiitos kommentista.

Hannu Rinne

Yyterin rantaniittytalkoot 9.8.

Birdlife järjesti taas kerran perinteiset rantaniittytalkoot Yyterissä. Paikalle oli saapunut 30 aktiivia ympäri Suomea. Ruovikko kaatui ja kaikilla oli hauskaa, luvatut sadekuurotkin jäivät saapumatta ja aurinko paistoi kuten aina.



Suosirri on se laji jonka suojelua talkoilla ensisijaisesti pyritään edistämään. Yhdistys on ennen rantaniittyä laittanut ohjeen pesimäaikaisesta liikkumisesta alueella. Toki niitosta hyötyy moni muukin lintu- ja kasvilaji.



Näkymä niitylle mentäessä.




Vichyn tankkauspiste.... sitä kuluu kun hikipäässä tehdään töitä.



Ruokakello on kilahtanut, viikatteet odottavat seuraavaa kierrosta.



Soppatykki on saapunut ja porukka lappaa keittoa lautasille.



Viikatteet vaativat jatkuvaa huoltoa.



Kaikkea ei tehdä lihasvoimalla. raivaussahojen, niittokoneen ja viikatteiden lisäksi myös Lännen järviperkaus oli paikalla järeällä kalustolla.



Perusvoimaa, Leo ja viikate.



Johtoporras katsastaa niityn kuntoa lavalta.

Yyterin niitty on nyt paremmassa kunnossa kuin aikoihin ja raivausalue laajeni taas hieman viimevuodesta. Ei muuta kuin rareja etsimään ja nauttimaan työn tuloksista.

Ensi vuonna jatketaan!

Holmes

Räyhissä ja Säpissä 26.7

Isossa Räyhässä oli ennen muinoin kesäisin kovasti toimintaa. Kalastajat lähtivät pyyntireissulle päivällä heti kello yhden säätietojen jälkeen ja verkkojen laskun jälkeen rantauduttiin Räyhään. Ilta ja alkuyö kuluivat makkaraa paistaessa, korttia pelatessa ja jotkut ottivat huikkaakin. Verkkoja lähdettiin vetämään jo kahden kolmen aikaan aamuyöstä. Aikaisin piti lähteä, sillä 30 metrin verkkoja oli parhaimmillaan yli sata kappaletta nostettavana. Niistä ajoista on Räyhässä jäljellä muutaman kopin jääneet. Yksi asia on pysynyt ennallaan Räyhissä - niihin on vaikea nousta maihin. Idän Räyhään pääsee joten kuten tyvenellä ilmalla, Räyhään aina tosi huonosti ja Luoteen Räyhään kohtuullisesti määrätyllä veden korkeudella.

Sulkasatoa poteva haahka pisteli karkuun Idän Räyhän pohjoispuolella.
IDÄN RÄYHÄ

Merilokki joutui lähtemään karkuun Idän Räyhän tähystyspaikaltaan.

Räyskä oli vastassa jo Idän Räyhässä, vaikka on ainakin aikaisempina vuosina pesinyt Luoteen Räyhässä.

Idän Räyhässä oli muutama suosirri, mutta ei muita kahlaajia.

Hyppää vaan rohkeasti, ei siinä ole syvää eikä vesi ole kylmää. Menisin kernaasti itse, mutta olen allerginen vedelle.

ISO RÄYHÄ

Käpytikkkoja on nyt niin paljon liikkeellä, että yksi riitti Ison Räyhän pihjajaankin.

Nuori kivitasku

Suosirrejä ja kuovisirri Ison Räyhän pohjoispäässä.

Tyllien, suosirrien ja kuovisirrin parvi.

Hyppää vaan rohkeasti, ei siinä ole syvää eikä vesi ole kylmää. Menisin kernaasti itse, mutta meistä tylleistä lähtee väri suolaisessa vedessä.

Luoteen Räyhä oli lajistoltaan parempi kuin Idän ja Iso Räyhä.
LUOTEEN RÄYHÄ

Mustaviklo

Merikihu oli kovin kiukkuisen näköinen.

Vesipääskyjä pulikoi rantavedessä kolme yksilöä.

Aikuinen lintu,

toinen aikuinen lintu

ja nuori lintu.

Hyppää vaan rohkeasti, ei siinä ole syvää eikä vesi ole kylmää. Menisin kernaasti itse, mutta viime kerralla hai vei toisen jalkani.

Aivan kuin olisin kuullut saman jo ennenkin.

En hyppää ennen kuin olen mitannut syvyyden.

Luoteen Räyhän rariteetti on vinosirri (Calidris calteva)

Ellei liro ole jalkapuoli, niin sitten toinen koipi on hyvin piilossa.

Päivä oli niin kuuma, että Säpissä ei jaksettu liikkua lainkaan. Krävelissä paistettiin makkarat.
SÄPPI

Eklipsipukuinen haahka Säpin Krävelissä.

Nuori lokki naamaili Krävelin kalliolla.

Hannu Rinne

Säpin talkoot viikonloppuna

Säpin lintuasemasaarella pidettiin jo perinteiseksi käyneet raivaustalkoot viikonloppuna. Pääkohteena oli Hanhiston rantaniitty, piha-alue sekä siinä sivussa täyttää puusuulia syksyn saunakeikoille.

Viikonloppuun osallistui 15 talkoolaista ja kaikilla oli mukavaa, työn ja yhdessäolon parissa. Hyvä ruoka vielä kruunasi viikonlopun!



Pihassa törmättiin ensimmäiseksi tämän näköisiin eläimiin, jotka olivat kaukana niille rakennetusta aitauksestaan.



Ylioppilas Larvanto näyttää kuinka viikate toimii.



Säpin uusi laji - Ylämaankarja.



Liikkumista rajoittaa nykyään myös sähköaita.



Laiskamadot. Tauolla oli silti mukavaa.



Merikotka. Muista linnuista voi mainita mm. kirjoloxiat ja idulit.



Onko se se? On se meidän PJ.



....ja sillä on aina jano.



Aamupäivän jälkeen alkoi jo näkyä tulosta. Nyt se on tietenkin vielä parempi.

Ensi lauantaina rantaniityn hoitoa jatketaan Yyterin lietteillä yhdessä Birdlifen kanssa. Kaikki ovat tervetulleita paikalle!

Kuvat: Jan Eerala
Tekstit: Lenni Lokinpoika

Sydänkesää Makholmassa

Heinäkuun loppuun mennessä melkein kaikki linnut ovat lakanneet laulamasta. Mustapääkerttu ei kuulu niihin, vaan se päästelee samalla voimalla koko kesän.

Minäkin ole mustapääkerttu, pikipää vailla vertaa. Herää kysymys, missä sylttytehtaassa sekin nimi on keksitty. En ole koskaan ollut mustapäinen, en ole nyt, enkä tule koskaan olemaan. Oikea nimi olisi punapääkerttu, myös kalottikerttu kelpaisi, mutta ei mustapääkerttu.

Kun istuu hiljaa paikoillaan, niin sepelkyyhky saattaa tulla kuvaushollille. Lähestyä ei kannata yrittää. Siipikuvion mukaan kyyhky kuuluu Valkoinen Puolikuu järjestöön.

Makholmassa kierteli keväällä kaksi korppia, nyt viisi tai kuusi.

Meniskö uimaan?

Uskaltaisko hypätä?

Kyllä teki eetvarttia!

Pajulintuja tuntuu olevan joka puskassa.

Nyt on sudenkorentokuvaajien kulta-aika.

Hannu Rinne