Laskin Anin kanssa talvikauden viimoisen talvilintulaskennan Kalaholman ja Väinölän 5,5 kilometrin mittaisella raitilla helmikuun viimeisenä. Aamulla oli kirpakka yli kymmenen asteen pakkanen, mutta tyynen kelin ansiosta ei moinen tuntunut lainkaan kylmältä. Kaiken kaikkiaan aivan hermeettisen komia kevätpäivä!
Tintit olivat jo täyttä häkää soidintamassa, samoin viherpeipot. Käytännössä niitä kuului lähes tauotta, etenkin Kalaholman puolella. Laulavia varpusiakin oli mukavan tiheään tahtiin. Aika pian Ani plokkasi reitille uudeksi lajiksi peipon, jota ei talven aikana Kalaholmasta ole löytynyt lainkaan. Ja heti hetkeä myöhemmin läheiseen pihaan lennähti mustarastas. Toisen merulan näimme muutaman minuutin päästä hieman etäämmällä. Muuten Kalaholman puolelta kirjasimme perussettiä.
Väinölässä jatkui sama meininki, tosin linnut ehkä vähän laiskemmin äänessä. Lisäyksinä päivän saldoon eli satsumaan tulivat muun muassa neljä punatulkkua, 13 pulua, yksinäinen hippiäinen ja pari tikliä. Päkintiellä kokonaisyksilömäärä kasvoi vielä reippaasti, kun taivaalle pölähti puolisentoistasataa naakkaa härdellimuodostelmaan.
Laskenta pähkinänkuoressa: kerrassaan loistavassa kevätkelissä perussettiä, jonka joukossa pikkukivoina peippo, merulat ja kaksi tikliä. Ani heitti heti alussa, että pitää nähdä tasan neljä fasaania. No, neljäpä niitä hyvinkin näimme – kaikki yksittäisiä koiraita tasaisin välein.
Loppusaldo makaa tässä:
Sinisorsa 67, fasaani 4, pulu 13, mustarastas 2, hippiäinen 1, sinitiainen 42, talitiainen 69, harakka 30, naakka 269, varis 27, varpunen 63, pikkuvarpunen 24, peippo 1, viherpeippo 82, tikli 2, urpiainen 7, punatulkku 4 ja keltasirkku 43 (yhteensä 750 yksilöä / 18 lajia).
Santos
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti