Lähdeteoksena on edelleen Birds of Seychelles (BoS).
COUSIN:
Cousin sijaitsee 2km päässä Praslinin luoteiskärjestä. Birdlife International osti saaren 1968 ja hallinnoi sitä vuoteen 1998, jolloin vastuu saaresta siirtyi organisaatiolle nimeltä Birflife Seychelles. BoS mainitsee, että saaren osto ja suojelu pelasti luultavasti seychellienkerttusen sukupuutolta.
Heti rantauduttua näkyi pikkuruskotiira,
keijutiira ja
pikkutropiikkilintu, joka tuli liiankin lähelle.
Jättiläiskilpikonnia oli vaikea rajata niin, että kuvaan ei tullut ylimääräistä kättä tai sandaaleja. Konnan koosta saa toki paremman käsityksen, kun on jokin vertailukohde.
Seychellienharakkatasku on äärimmäisen luottavainen. Kuva on otettu lyhyellä zoomilla.
Harakkatasku ei poistu pitkälle reviiriltään. Lintu on erittäin uhanalainen, sillä vuonna 2000 niitä on ollut noin 90 paria (BoS).
Harakkataskua kuvatessa oma ryhmäni hävisi näkyvistä, ja niinpä lähdin seuraavasta polunhaarasta väärään suuntaan. Edempää kuului kovaa karjuntaa - leijonista ei ollut kukaan puhunut mitään.
Tätä alemmas ei voi kukaan kuvaaja enää vajota. Raskauttavaksi asian tekee se, ettei tämä ole ensimmäinen kerta tämänkaltaisissa puuhissa. On vain ajan kysymys milloin kilpikonnien asianajaja ottaa yhteyttä - vierailun syy ei tietenkään ole kuvien ostaminen vaan haasteen toimittaminen. Vähän pelottaa, sillä Galapagoksella kokoontuva jättikonnien tuomioistuin ei ole tunnettu lempeydestään.
Keijutiira päivälevolla. Sen pesä on oksanhaarassa tai joskus pelkän kiven päällä.
Keijutiira muuttuu vasta aikuisena valkoiseksi.
Seychellienkutoja on kotoperäinen laji, joka esiintyy muutamilla graniittisaarilla. Se pudottaa toisinaan vartioimattomia keijutiiran munia maahan (BoS).
Seychellienkerttunen on myös kotoperäinen laji esiintyen kolmella graniittisaarella. Lintuja on kaiken kaikkiaan noin 2500 (BoS).
Liejukanoja on joka saarella.
COURIESE:
Couriese sijaitsee Praslinin koillispuolella yhden kilometrin päässä rannasta. Se ei yhtä hyvä lintusaari kuin Cousin, mutta jotain sieltäkin löytyy.
Liejukanoja oli täälläkin.
Madagaskarinturturikyyhky on täällä yleinen niin kuin muillakin graniittisaarilla.
Isoja kilpikonnia oli useita yksilöitä.
Ja lehdet maistuivat.
Graniittilohkareita Couriesen sisäosissa.
LA DIGUE:
La Digue sijaitsee Praslin kaakkoispuolella noin kolmen kilometrin etäisyydellä.
La Diguella on hienot rannat
ja upeita graniittikallioita.
Autoja ei juuri ole, ja hotellille pääsee vaikka härän vetämänä.
Isoja kilpikonnia on täälläkin - kuinkas muutenkaan.
Liejukanoja on todellakin joka saarella.
La Digue tunnetaan kuitenkin parhaiten Seychellienparatiisimonarkista.
Lintuja arvioitiin olevan vuonna 1995 150-200. Kuvassa on naaras. Koiras on tumma ja pitkäpyrstöinen, mutta sellaista ei näkynyt.
Lintu oli vähällä jäädä näkemättä, mutta ilmestyi kuitenkin lopulta oppaan suosittelemaan paikkaan.
.
Seuraava teksti käsittelee retkeä Aride saarelle, jota voi hyvällä syyllä kutsua lintuharrastajan paratiisiksi.
Seuraava teksti käsittelee retkeä Aride saarelle, jota voi hyvällä syyllä kutsua lintuharrastajan paratiisiksi.
Hannu Rinne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti