Ayn Hamran, Dhofar, Oman, Helmikuu 2010

Ayn Hamran tarkoittaa Hamranin puroa. Se sijaitsee 15km Salalahista itään. Paikalla on kuivanakin aikana virtaava puro ja osan vuodesta kuivana oleva wadi.
Salalahista itään tienvarressa on kameleista varoittavia liikennemerkkejä. Moottoritiet kulkevat niin autioiden maisemien läpi, että kamelin havaitsee jo etäältä. Moottoritiellä ei ole oikein missään paikassa mahdollista, että kameli ilmestyisi yllättäen eteen. Lisäksi kameli pitää hyvin kaistansa, eli vaikka se lompsii moottoritietä väärään suuntaan, niin se ei tee yllättäviä kaistanvaihtoja. On siinä silti oltava varovainen, kukapa nyt haluaisi ajaa kamelin yli.
Moottoritien reunassa on myös merkkejä, joissa sanotaan 'stop if water is at red'. Ensin ajattelin sen tarkoittavan jotain auton ylikuumenemista, mutta se viittaa tienvarren paaluihin, jotka on maalattu alaosaltaan punaiseksi noin 20cm korkeuteen. Varoitus tarkoittaa sitä, että tiellä saattaa joskus olla näin paljon vettä. Uskomatonta, koska ollaan keskellä autiomaata ja kun tie on vielä ympäristöään korkeamalla. Ei ole varmaan aiheeton varoitus, että joet tulvivat toisinaan yli äyräidensä.
Ayn Hamraniin johtavalla pienemmällä tiellä oli runsaasti lehmiä. Kun lauma lähtee ylittämään tietä, niin se menee sitten kokonaan yli, eikä jätä mitään auton mentäviä aukkoja. Ayn Hamranissa ei ollut aamulla muita, mistä en lainkaan pahoittanut mieltäni.

Oikeassa reunassa on näkyvissä kivikkoista joen pohjaa Ayn Hamranissa.

Opaskirja lupaili purolta löytyvän virtavästäräkin ja niin kävikin heti alussa.

Oliivirilli on yleinen ja pesii alueella. Vaikka Suomessa ei olekaan rillejä, niin kaikkiaan niitä löytyy maailmasta noin 100 eri lajia.

Samanlaiset hedelmät maistuvat niin rillille kuin keltaperäbulbulille. Bulbuleita löytyy maailmasta noin 110 eri lajia.

Tosi hyvä keino, ei putoa hedelmä nokasta vaikka sattuisi haukottelemaan tai laulamaan.

Hopeanokkia on miltei joka paikassa, kunhan löytyy jotain kasvillisuutta.

Monet puut ovat suojautuneet piikeillä. En silti epäile etteikö kameli osaisi sijoittaa puuhun turpavärkkiään ilman suurempia ongelmia.

Ylempänä wadissa ohitseni lentää surisi jotain ja hetken luulin lentäjää medestäjäksi, mutta se oli noin 6-7cm pitkä heinäsirkka.

Mustapyrstötaskua sanotaan pelottomaksi linnuksi ja se pitää paikkansa.



Pensaslepinkäinen on mustapyrstötaskun vastakohta, eli se pysyttelee mieluummin näkymättömissä.

Wadin pohjalla ollut sinirastas pysyttelee myös mieluusti piilossa. Lintu on naaras. Alueella nähdään myös harvinaisempaa kivikkorastasta, mutta sen naaraan pyrstö ja nokka ovat lyhyemmät, selkä voimakkaammin kuvioitu ja pyrstö on punertava.

Afrikanparatiisimonarkki. Vaikka nimi viittaa Afrikkaan, niin monarkki on alueella paikkalintu.

Lintukirjassa monarkki on merkitty Ayn Hamraniin runsaslukuiseksi. Itse näin kolme lintua.

Wadissa ollut monarkki tuli ihan viereen ihmettelemään retkituolissa röhnöttävää Suomi-rariteettia. Hivelee kivasti itsetuntoa, kun on tapaaminen monarkin kanssa. Eivät monarkit ja ruhtinaat ole ennen meikäläistä noteeranneet.

Iltapäivällä afrikankastanjasirkut kävivät lähteessä kostuttamassa kurkkuaan.

Gulp ja Röyh!

Istuskelin iltapäivällä autossa ja aprikoin josko rantasipi tekee tuon pelkästään ilkeyttään.

Puolen tunnin ajan oli pattitilanne ennen kuin rantasipi lähti liikkeelle.

Neljän maissa iltapäivällä paikalle alkoi kerääntyä autonpesijöitä ja katsoin parhaaksi lähteä pois. Kun edellämainittuihin lajeihin lisätään vielä arokotka(2), viikunakyyhky(n.10), palmykyyhky(5) ja muutama oliivikutoja, niin Ayn Hamranista on kerrottu kaikki.

Hannu Rinne

Al Mughsayl, Dhofar, Oman, Helmikuu 2010

Al Mughsayl on 30 km Salalahista länteen oleva lintupaikka. Siihen kuuluu kolme osaa: khwar itsessään, khwarista vuorille johtava wadi ja kallioilla oleva rantastaijipaikka. Oppaassa sanotaan, että khwaria on paras tarkkailla tieltä, mutta tieltä ei näe kuin rannan puoleisille lammikoille. Toisella puolella ruoko estää näkyvyyden khwariin. Khwarin reunalla kalliolla on tähystyskoju, jossa en kuitenkaan käynyt.
Khwar Al Mughsayl:

Rannan puoleisen lammikon kivellä on merimetsopatsas. Olen nähnyt lukuisia kuvia samasta linnusta, samassa paikassa, joten pakko olla patsas.

Khwarissa yksinäinen lehmähaikara.

Lammikoilla ihmeen vähän sorsia. Harmaasorsan lisäksi ei ollut kuin lapasorsapari.

Vain yksi pronssi-iibis paikalla. Normaalisti pitäisi olla enemmän.

Syö muun muassa sammakoita. Ilmeestä päätellen nielty juuri rupikonna.

Pronssi-iibis on lintukirjan mukaan seurallinen lintu. Tässä kaverina riuttahaikara.

Lapinsirri. Siperiansirri on myös mahdollinen, mutta sen selkä ei ole noin yksivärisen harmaa ja sen rinta pitäisi olla viiruinen.

Tyllejä oli paikalla kymmenkunta.

Intianriisihaikara. Rääkkähaikara, joka on kovasti intianriisihaikaran näköinen, on myös mahdollista nähdä. Tumma ohjas ja paksut viirut rinnassa viittaavat enemmän intianriisihaikaraan.
'Birds of the Middle East' tosin sanoo, että talvipukuinen tai nuori intianriisihaikara on käytännöllisesti katsoen mahdoton erottaa rääkkähaikarasta.

Flamingo on helppo tuntea. Pikkuflamingo olisi myös mahdollisuuksien rajoissa, mutta se on pienempi ja sillä on yksivärinen nokka.

Koko kolonia,

joka vielä puolittui.

Joka paikassa oli aavikkotasku vahtimassa. Epäilen sen raportoivan havaintonsa suoraan emiirille.

Isolepinkäinen, ilmeisesti pallidostris vaalean ohjaksen ja rinnan sekä harmaan nokan perusteella.

Wadi:
Wadiin pääsee ajamaan, vaikka tie ei häävi olekaan.

Khwarin vuortenpuoleinen pää. Khwar loppuu tähän ja jatkuu wadina eteenpäin.

Keisarikotka keskipäivän kovassa väreilyssä.

Tarkennuksen painajainen. Focus on väistämättä kalliossa ja kotka näkyy jotenkuten, koska on niin lähellä kalliota.

Yksinäisen ison puun alla oli merkkejä leiriytymisestä. Puun alla oli useita kalliokyyhkyjä ja

palmukyyhkyjä.

Vielä ylempänä wadissa oli vaatimattoman näköisiä rakennelmia. Kun kuvasin pihassa rotkorakkelia, niin eräästä rakennuksesta ilmestyi vanha mies kättelemään ja juttelemaan. En ymmärtänyt sanaakaan, eikä ymmärtänyt vastapuolikaan omia höpinöitäni. Kaveri oli aika erilaisen näköinen kuin Omanilaiset yleensä ja oli niin ahavoitunut, että oli viettänyt pitkät ajat karuissa oloissa. Mies viittoi vielä ylemmäs wadiin, mutta puristin päätäni ja lähdin takaisin.

Arotasku on melko yleinen, mutta ei pärjää määrissä aavikkotaskulle.

Punapyrstölepinkäinen. Se hyödyntää piikkilangan piikkejä saaliin paloittelemiseen.

Ranta:

Kameleita tapaa missä tahansa, eikä vähiten moottoriteillä.

Riuttahaikara.

Tämä paikka on Al Mughsaylin nähtävyys. Kuvien ottamista ei nähdäkseni kielletä.



Rotkorakkelit pesivät näillä kallioilla.

Al Mughsayl.

Iltapäivästaiji ei tuottanut oikein mitään. Tämä lienee jokin selkälokin johdannainen. Siberian Gull (Larus heuglini) on yleinen ja kovin tämän näköinen, mutta lintuoppaassa sanotaan sen taksonomisen aseman olevan epäselvä. Paras havis oli rantavedessä pinnassa käynyt merikilpikonna.

Nokilokkeja.

Töyhtö- ja pikkutöyhtötiiroja, nokilokkeja, kaitanokkalokkeja ja harmaa- tai selkälokkeja. Kaitanokkalokin nokan ei pitäisi olla musta, mutta 'Common Birds of Oman' sanoo nokan värin vaihtelevan punaisesta mustaan.

Hannu Rinne